Valikko Etsi
Palvelut / Kirjasto / Usein kysyttyä

Usein kysyttyä

Sivua on päivitetty 5.7.2017

Tälle sivulle kootaan vastauksia tavallisimpiin kirjastonkäytön ongelmatilanteisiin. Vastaamme sivulla myös mm. käyttäjäkyselyjen kautta saatuihin, usein toistuviin asiakaspalautteisiin. Palautetta voi antaa kirjastolle milloin vain ja miten vain, esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen kirjasto(a)karkkila.fi tai paperilla Kirjastogallerian oven vieressä olevaan palautelaatikkoon.

KIRJASTON SAAVUTETTAVUUS

Kysymys: Mihin täällä oikein saa auton parkkiin?
Vastaus: Kirjaston asiakasparkkipaikkoja on kaupungintalon pihan puolella teollisuushallin seinustalla sekä mäen rinteessä pysäköintialueilla. Invapaikat ovat kirjaston sisäänkäynnin edustalla. Muilta osin kirjaston edustan katualueella pysäköinti on liikennemerkein kielletty ja tätä toivotaan noudatettavan, ettei raskaan liikenteen kulku ja lumien auraus hankaloituisi.

Kysymys: Kirjaston ovet ovat sellaiset, ettei niistä pääse kulkemaan apuvälineiden kanssa sisälle tai ulos ilman auttajaa. Aiotaanko asialle tehdä jotain?
Vastaus: Kirjaston ovien hankaluus on tiedossa ja niihin on toivottu korjausta. Kirjaston tekemiseksi esteettömäksi on tehty suunnitelma, mutta kaupungilla ei ole ollut mahdollisuutta sitä vielä toteuttaa. Kirjaston ulko-ovella on ovikello, jota soittamalla kirjaston henkilökunta saapuu paikalle avustamaan.

Kysymys: Miksi kirjaston käyttöä rajoitetaan kesäkuussa 2016 niin, ettei tietokoneille ja omatoimiaikana edes koko kirjastoon pääse ilman kirjastokorttia ja tunnuslukua?
Vastaus: Karkkilan kirjasto ja sen tietokoneet ovat olleet viime vuodet asiakkaiden käytettävissä poikkeuksellisen laajasti ja vapaasti asiakaspalveluajan ulkopuolellakin. Vasta nyt kesällä 2016 ollaan siirtymässä suomalaisissa kirjastoissa yleisesti käytettyihin ja hyväksyttyihin toimintamalleihin. Erityisesti aamupäivien valvomaton omatoimiaika on ollut maassamme lähes ainutlaatuinen, ja melko harvoissa muissa kirjastoissa tietokoneellekaan pääsee ilman kirjanpitoa siitä, kuka konetta käyttää. Tämä on ollut asiakkaiden kannalta erittäin mukava ja joustava järjestely, mutta valitettavasti Karkkilankin kirjastossa on ilmennyt viime vuosina siinä määrin varkauksia ja ilkivaltaa, että valvontaa on tarpeen lisätä. Väärinkäytösten karsimiseksi ja myös muutosten selventämiseksi omatoimikirjaston käyttöoikeudet jaetaan henkilökohtaisesti. Muutoksista huolimatta kirjastoon pääsee edelleen myös ilman kirjastokorttia oleskelemaan ja lueskelemaan asiakaspalveluaikoina, jotka ovat yhä suunnilleen samat kuin ennen vuotta 2012, jolloin "villi" omatoimiaika otettiin käyttöön. Muiden palveluiden käyttämiseen (lainaus, e-aineistot ja nyt myös nyt tietokoneiden käyttö ja omatoimiajan hyödyntäminen) tarvitaan toki kirjastokortti, mutta se myönnetään maksutta kaikille kotipaikkaan, kansalaisuuteen tai muuhunkaan ominaisuuteen katsomatta. Tarkistamme kortinhakijan henkilöllisyyden kirjastokorttia haettaessa, ettei kukaan hankkisi korttia toisen henkilön nimissä, ja että ongelmatilanteissa (esim. palauttamatta jääneet lainat tai kirjaston tietokoneille tehty ilkivalta) tavoitamme vastuussa olevan henkilön. Tämä on paitsi kirjaston toiminnan myös asiakkaan oikeusturvan kannalta välttämätöntä, ja se on myös kirjattu kirjaston käyttösääntöihin.


LAINAAJAN ONGELMATILANTEITA

Kysymys: Yhteystietoni ovat muuttuneet. Saako kirjasto uudet osoitetiedot maistraatin kautta?
Vastaus: Ajantasaiset yhteystiedot voi ilmoittaa kirjastoon esimerkiksi sähköisellä lomakkeella, verkkokirjastossa tai käymällä paikan päällä kirjastossa. Kirjasto ei saa asiakkaiden osoitetietoja maistraatilta.  

Kysymys: Sain huomautuskirjeen erääntyneestä lainasta, mutten löydä kyseistä kirjaa! Muistelen itseasiassa jo palauttaneeni sen! En kai nyt joudu korvaamaan sitä?
Vastaus: Kannattaa aluksi tarkistaa huomautuskirjeen päiväys, sillä kirje on voinut lähteä kirjastosta ennen kuin palautit kirjan. Jos et kuitenkaan ole varma, onko kirja palautettu, tai jos se näkyy yhä lainoissasi verkkokirjastossa, ota yhteyttä kirjastoon, niin selvitetään tilanne.

Kysymys: Olen kadottanut kirjastokorttini. Mitä teen?
Vastaus: Ilmoita kirjastoon, että korttisi on kadonnut. Henkilöllisyystodistuksen esittämällä voit saada uuden kortin heti (uuden kortin hinta on 2 €).

Kysymys: Palautin lainani automaatilla, mutta nyt sain huomautuskirjeen! Mitä ihmettä?
Vastaus: Jos olet varma etteivät teokset ole kotonasi, ota yhteyttä kirjastoon, niin tarkistamme ovatko teokset hyllyssä ja palautamme ne. Erääntyneistä lainoista peritään myöhästymismaksut tavalliseen tapaan. Asiakkaan tulee seurata teosten käsittelyä automaattia käyttäessään.  

Kysymys:  Kirjastoaineiston luokitus on aika epälooginen - eikö sitä voisi uudistaa?
Vastaus: Useimmat Suomen yleiset kirjastot käyttävät YKL-luokitusta (eli yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää), joka on kehitetty alkujaan 1900-luvun alkupuoliskolla sen ajan maailman kuvastajaksi. Luokituksesta on ajan myötä tullut paikoin turhan monipolvinen ja epäkäytännöllinen, mutta sitä ei kuitenkaan ole helppo käydä muuksi vaihtamaan. Sen sijaan olemme pyrkineet tekemään opasteistamme selkeät, jotta oikea luokka paikantuisi kirjaston tiloista sen jälkeen kun sen on verkkokirjastosta tai henkilökunnalta tarkistanut.

Kysymys:  Onko lainojen erääntymisestä mahdollista saada tekstiviesti- tai sähköpostimuistutusta?
Vastaus: Lainojen erääntymisestä on mahdollista saada sähköpostimuistutus kolme päivää ennen eräpäivää. Pyydä henkilökuntaa aktivoimaan muistutus käydessäsi kirjastossa. Asetuksen voi laittaa päälle myös verkkokirjastossa. jos kirjastokorttiisi on liitetty tunnusluku.

KIRJASTON KOKOELMAT

Kysymys:  Voisiko isotekstisiä kirjoja hankkia enemmän?
Vastaus: Isotekstisiä kirjoja ilmestyy Suomessa nykyään melko vähän. Karkkilaan pyritään hankkimaan niistä lähes kaikki.

Kysymys:  Toivoisin, ettei vanhoja kirjoja poisteta nykyiseen tahtiin, etenkin kun kustannusyhtiöissä ja kirjakaupoissa teosten kierto on aivan liian nopeaa, eikä kirjoja enää saa mistään muutaman vuoden päästä. Klassikot nousevat esiin vasta ajan myötä - jos ne ovat luettavissa vuosikymmenten ajan.
Vastaus: Kirjastosta on poistettu viime vuosina varsin paljon vanhaa ja pitkän aikaa lainaamatta ollutta aineistoa. Kokoelman koko on pienentynyt n. 70 000 niteestä n. 44 000 niteeseen. Poistojen tarkoituksena on ollut saada enemmän näkyvyyttä ja tilaa uudemmalle ja kysytymmälle aineistolle, joka on aiemmin saattanut ”kadota” vanhan ja ei niin kiinnostavan aineiston sekään. Se, että teos kerran on poistettu kirjaston kokoelmista, ei tarkoita etteikö sitä voitaisi hankkia myöhemmin kirjastoon uudelleen. Klassikoksi muodostuvista kirjoista otetaan yleensä uusintapainoksia, joten silloin se saatetaan hankkia uudelleen Karkkilankin kirjastoon. Klassikkoasemakaan ei ikävä kyllä tarkoita, että teosta lainattaisiin.
Nyt kokoelman kokoa ei ole enää tarkoitus merkittävästi pienentää. Kirjastosta poistetaan vuosittain suunnilleen sen verran aineistoa kuin sinne hankitaan. Näin hyllyt eivät täyty liiaksi ja kokoelma säilyy käytettävänä. Kirjastoon hankitaan vuosittain noin 3 000 nidettä. Tämän kokoisella hankinnalla ei voida pitää laajempaa kokoelmaa tuoreena ja käytettävänä. Karkkilan kaupunginkirjaston asiakkaat voivat saada Lohjan ja Vihdin kirjastojen aineistoa seutulainaksi. Lisäksi harvinaisempaa aineistoa saadaan kaukolainaksi muualta Suomesta tai kauempaakin. Tarkemmin asiasta voi lukea kirjaston kokoelmapolitiikasta.

Kysymys:  Lehtivalikoimaa voisi ehkä laajentaa?
Vastaus: Lehtivalikoiman laajentaminen nykyisestä olisi tällä hetkellä pois muun aineiston, eritoten elokuvien, äänikirjojen ja muun av-materiaalin hankinnasta. Lehtivalikoimaa pyritään kuitenkin suppeanakin pitämään asiakkaiden toiveita vastaavana: kirjasto järjestää joka syksy lehtikyselyn, jolla kartoitetaan tilattujen lehtien käyttöä sekä asiakkaiden lehtitoiveita.

Kysymys:  Äänikirjoja enemmän! Etenkin nykytekniikalla toimivia!
Vastaus: Äänikirjoina hankitaan vuosittain joitakin kymmeniä nimekkeitä – luonnollisesti tarjonnan ja määrärahojen puitteissa. Tarjonta ei valitettavasti ole kovin laajaa. Suurin osa äänikirjoista on tavallisia cd-levyjä ja muutamat mp3-cd-levyjä, jotka eivät toimi läheskään kaikkien cd-soittimissa ja joita julkaistaankin paljon vähemmän. Valtaosa kirjaston aikuisten äänikirjoista on ns. tavallista kaunokirjallisuutta - lajityyppien hyvänä kakkosena lienee jännityskirjallisuus.

Kysymys:  Kirjaston verkkolehdet ovat minulle vieraita. Pääseekö niihin vain kirjaston koneilta vai miten ne toimivat?
Vastaus: Kirjastoon ePress-sanomalehtipalvelun (www.epress.fi) kautta tilatut lehdet ovat käytettävissä kirjaston tiloissa sekä kirjaston asiakaspäätteillä että asiakkaan omilla laitteilla kirjaston langattoman verkon kautta (palveluntarjoaja takaa tällä hetkellä hyvän käytettävyyden iPadille, muiden älylaitteiden osalta tilanne voi vaihdella). Lisätietoja ePressin käytöstä voi kysyä kirjaston henkilökunnalta.

Kysymys:  DVD-levyjen laatuun ja toimivuuteen voisi kiinnittää huomiota. Uusitteko/poistatteko kovin naarmuuntuneet levyt, jotka eivät enää toimi asiallisesti?
Vastaus: Kirjaston henkilökunta pyrkii tarkistamaan lainasta palautuvien levyjen kunnon, ja ajoittain myös kaikki hyllyssä olevat levyt käydään silmämääräisesti läpi. Pahoin kuluneiden levyjen toimivuus tarkistetaan ja tarvittaessa ne poistetaan kokoelmasta tai uusitaan. Asiakkaiden toivotaan käsittelevän lainaamiaan levyjä huolellisesti ja ilmoittavan palauttaessa, jos jokin heidän lainaamistaan levyistä ei ollutkaan enää käyttökunnossa. Tässä tosin on huomioitava, että soittimissa on suuria eroja ”naarmujen siedon” suhteen.

Kysymys: Ottaako kirjasto vastaan lahjoituksia, esim. minulle tarpeettomia kirjoja tai elokuvia?
Vastaus: Kirjastolle voi tarjota siistikuntoisia kirjoja, musiikkiäänitteitä ja myös esim. konsolipelejä. Elokuvatallenteita ja tietokoneohjelmia kirjasto ei voi ottaa tekijänoikeussyistä vastaan. Kirjasto päättää, mitkä teokset liitetään kokoelmiin ja mitkä kierrätetään. Kirjaston eteisessä on myös kierrätyshylly, johon kuka tahansa voi tuoda pieniä määriä mitä vain kulttuurituotteita, joiden arvelee voivan kiinnostaa muita kirjaston käyttäjiä. Kierrätyshyllystä voi vapaasti ottaa siihen tuotuja tavaroita.

KIRJASTON TILAT JA LAITTEET

Kysymys: Voisiko kirjastosta tehdä viihtyisämmän? Haluaisin selailla kirjoja mukavasti ennen lainauspäätöstä. Lehtilukusalikaan ei ole kovin viihtyisä ja on syrjässä.
Vastaus:  Kirjastolla on suunnitelmia ”olohuonemaisuuden” ja lukunurkkausten lisäämiseksi. Kysymys on kuitenkin rahallisista resursseista, joiden saaminen ei näytä mahdolliselta ihan lähitulevaisuudessa.

Kysymys: Kirjastossa on joskus melkoinen häly ja muutamat lapset suorastaan häiriköivät.  Eikö asialle voi tehdä mitään?
Vastaus: Kirjaston käyttösääntöjen mukaan kirjaston henkilökunta voi määrätä muille asiakkaille tai kirjaston toiminnalle häiriötä tai haittaa aiheuttavan asiakkaan poistumaan. Jatkuvasta häiriön tai haitan aiheuttamisesta tai kirjaston omaisuuden tahallisesta turmelemisesta kielloista huolimatta seuraa kirjaston käyttöoikeuden menetys määräajaksi vuorokaudesta kolmeen kuukauteen. Käyttöoikeuden menetyksestä päättää kirjastonjohtaja tai muu henkilökuntaan kuuluva esimiehensä valtuuttamana.

Kysymys:  Kaipaisin vanhan ajan tyyliin hiljaisuutta kirjastoon - olisiko se mitenkään mahdollista?
Vastaus: Kirjastossa ei edellytetä ehdotonta hiljaisuutta ja keskustelu normaaliääneen on mahdollista, mutta asiakkaiden toki toivotaan ottavan toiset asiakkaat huomioon. Myös kännykän käytössä asiakkaiden oletetaan ottavan huomioon muut asiakkaat. Puhelut – ainakin pidemmät - on parempi hoitaa kirjaston ulkopuolella.  

Kysymys:  Olisi kätevää, jos tietokoneet olisi sijoiteltu niin, että niillä voisi rauhassa työskennellä.
Vastaus: Kirjaston asiakaskoneet oli ennen sijoitettu yhteen ryhmään palvelutiskin edustalle, josta ne tämänkaltaisten palautteiden takia hajautettiin eri puolille kirjastoa rauhallisempiin paikkoihin. Ihanteellista olisi, jos pystyisimme vielä sijoittamaan koneet niin, että koneiden näytöt eivät näkyisi harvoillekaan ohikulkijoille, mutta tämä vaatisi uutta kalustoa ja uudelleenjärjestelyjä, joita emme valitettavasti toistaiseksi pysty toteuttamaan. Uusi eBooking-varausjärjestelmä mahdollistaa koneiden ryhmittelyn lapsille ja aikuisille omille osastoilleen.  

TIEDOTTAMINEN

Kysymys: Kirjaston tapahtumia voisi tiedottaa laajemmin kuin vaan julisteilla. Haluaisin tiedotusta erilaisista tapahtumista sähköpostiini. 
Vastaus: Kirjaston tapahtumista tiedotetaan tarpeen mukaan myös kirjaston ja kaupungin kotisivuilla ja Facebook-sivuilla sekä paikallislehdissä erilaisten lehtijuttujen ja tiedotteiden avulla. Tapahtuman kohderyhmästä ja sen tavoitettavuudesta riippuen käytetään myös suoraa tiedotusta, esim. koulujen kautta tiedotetaan vanhemmille sähköisen reissuvihkon kautta. Yleistä sähköpostitiedotuslistaa kirjastolla ei ole. Asiaa harkitaan.

Kysymys: Skulle gärna vilja få mer information om vad som händer på biblioteket. 
Vastaus: På finska hittar du information om bibliotekets verksamhet (evenemanger, nya service och resurser, statistik osv.) på våra hemsidor. Tyvärr har vi inte tillräckliga resurser att översätta våra hemsidor till svenska.

Kysymys:  Enemmän kuntalaisille avoimia tapahtumia ja tilaisuuksia!
Vastaus: Kirjasto on järjestänyt viime aikoina melko paljon yleisötapahtumia eri-ikäisille asiakkailleen Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämien, kirjastotoiminnan kehittämiseen tarkoitettujen hankeavustusten turvin. Tälläkin hetkellä on käynnissä sekä Karkkilan kirjaston omia että Lukki-kirjastojen yhteisiä hankkeita, joilla tuotetaan mm. kirjailijavierailuita. Jotkut paikalliset kirjailijat ovat esiintyneet täällä ”kotikirjastossaan” myös ilman palkkiota, mistä heille suuri kiitos. Oman ilahduttavan kortensa tapahtumatoimintaan ovat kantaneet muutkin paikalliset toimijat, mm. oppilaitokset, yhdistykset ja yksityishenkilöt, jotka tuovat tilaisuuksiaan, kurssejaan ja näyttelyitään kirjaston tiloihin. Kannustammekin kaikenikäisiä karkkilalaisia käyttämään kirjastoa yhteisenä olohuoneenaan, johon kaikilla on matala kynnys tulla ja miellyttävä olla, ja ideoimaan ja toteuttamaan haluamansa kaltaista ohjelmaa ja osallistumista kirjastossa – kirjasto on aina avoin yhteistyökuvioille.

Kysymys:  Satutunteja myös iltaisin ja lauantaisin, jotta käyttäjäkunta olisi laajempi.
Vastaus: Kirjasto toteuttaa satutunnit yhteistyössä MLL:n kanssa. MLL:n kanssa on pohdittu eri vaihtoehtoja satutuntien ajaksi, mutta nykyinen aika on kuitenkin katsottu parhaaksi eri osapuolten kannalta. Kirjaston satutunnit palvelevat erityisesti niitä perheitä, joiden lapset eivät ole päivähoidossa. Päiväkodeissa lapsille järjestetään päiväkodin toimesta erilaisia lukuhetkiä, ja kirjaston satutuntien on ajateltu korvaavan osittain päiväkotien satutuokioita.

MUUTA

Kysymys: Paljonko henkilökuntaa kirjastossa on? Pääseekö teille töihin?
Vastaus: Kirjaston palkkalistalla on nyt viisi vakituista kirjastoalan ammattilaista. Tässä taloustilanteessa on melko epätodennäköistä, että vakituisen henkilöstön määrää lisättäisiin. Kirjastossa on vuosien varrella työskennellyt myös kesätyöntekijöitä, sijaisia, tuntityöläisiä, työllistettyjä, palkkatuettuja, sivareita, kirjastoalan harjoittelijoita, muiden alojen harjoittelijoita, kuntouttavassa työtoiminnassa olevia, työkokeilijoita, työelämään tutustujia ja muitakin, joilla ei ole ollut kirjastoalan koulutusta. Kirjasto haluaa mahdollisuuksiensa mukaan tarjota työ- ja harjoittelumahdollisuuksia niitä tarvitseville. Lähtökohtana on, että tästä hyötyvät molemmat. Väliaikaiset työntekijät tekevät kirjaston jokapäiväisiä tehtäviä: esimerkiksi kirjojen hyllyttämistä, kirjojen korjaamista ja päällystämistä; osa on toiminut asiakaspalvelussakin. Tämä on mahdollistanut kirjaston vakituisen henkilöstön käyttää työaikaansa mm. tapahtumien suunnitteluun sekä päiväkoti- ja kouluyhteistyöhön. 


Etkö löytänyt tältä sivulta vastausta kysymykseesi? Ota yhteyttä kirjastoon (p. 044 767 4642) niin selvitämme asian!

 


Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä
Karkkilan kaupunki | Valtatie 26, 03600 KARKKILA | vaihde (09) 4258 3600 | kirjaamo@karkkila.fi