Valikko Etsi
Karkkila / Perustiedot / Karkkilan historiaa

Karkkilan kaupungin merkkivuodet 
Vuonna 2017 juhlitaan Karkkilan ”triplajuhlavuosia”. Silloin tulee kuluneeksi 150 vuotta Pyhäjärven kunnan itsenäistymisestä, 85 vuotta Karkkilan kauppalan perustamisesta ja 40 vuotta siitä, kun Karkkilasta tuli kaupunki.

Karkkilan historiasta voidaan osoittaa useita vuosilukuja, jotka liittyvät paikkakunnan perustamiseen ja sen syntyvaiheisiin. Karkkilan syntymäpäivän määrittäminen ei siten ole helppoa. Keskeisimmät vuodet ovat kuitenkin seuraavat: 1654, 1867 ja 1932 ja 1977.

Seuraavassa tarkastellaan em. vuosilukuja.

Vuosi 1654
Vuotta 1654 voidaan pitää tavallaan yhtenä Karkkilan perustamisvuotena. Tuolloin perustettiin Vihdin pitäjän Pahajärven kappeliseurakunta. Se merkitsi alkua itsenäiselle seurakunnalle ja kunnalle. Pahajärven nimi muutettiin Pyhäjärven kappeliksi vuonna 1722. Uuden nimen vakiintuminen kesti kuitenkin useita vuosikymmeniä.

Vuosi 1867
Vihdin pitäjän Pyhäjärven kappeli itsenäistyi vuonna 1865, vaikka päätös itsenäistymisestä oli tehty jo vuonna 1861. Pyhäjärven kunnan ensimmäinen kuntakokous pidettiin kuitenkin vasta 21. heinäkuuta 1867.  Siitä voidaan itsenäisen Pyhäjärven kunnan historia laskea alkavaksi. Vuonna 2017 tulee kuluneeksi 150 vuotta ensimmäisen kuntakokouksen järjestämisestä.

Pyhäjärvestä tuli lopullisesti itsenäinen ja täysivaltainen kunta kuitenkin vasta vuonna 1879, kun paikkakunnalle nimitettiin oma kirkkoherra. Pyhäjärven itsenäistyminen oli nimittäin senaatin päätöksellä kytketty Vihdin kirkkoherran elinikään. Vuodesta 1880 läänin kuvernöörin kirjeet alkoivat saapua suoraan Pyhäjärven kuntakokouksen puheenjohtajalle eli asiat eivät enää kulkeneet Vihdin kautta.

Vuosi 1932 Karkkilan kauppala, vuonna 1977 Karkkilan kaupunki
Pyhäjärven kunnan keskustasta erotettiin Karkkilan kauppala vuonna 1932, eli vuonna 2017 tästä tulee kuluneeksi 85 vuotta. Pyhäjärven silloinen omaisuus jaettiin tasan uuden kauppalan ja kunnan kesken. Kunnat yhdistettiin vuonna 1969 Karkkilan kauppalaksi. Vuonna 1977 Karkkilan kauppalasta tuli Karkkilan kaupunki, tästä tulee kuluneeksi 40 vuotta vuonna 2017.

Karkkilan 50-vuotisjuhlia vietettiin vuonna 1982. Juhlavuoden päätapahtumana oli syyskuussa 1982 pidetty kaupunginvaltuuston juhlakokous. Kokouksessa kuultiin valtiovallan tervehdys sekä juhlaesitelmä. Merkkivuoden juhlintaan kuului myös seppelten lasku muistomerkeille sekä entisten valtuuston puheenjohtajien ja kauppalanjohtajien haudoille. Juhlapäivälliset järjestettiin ravintola Rautaruukissa. Kaupungin saamista lahjoituksista muodostettiin kaupungin taiderahaston alkupääoma.

___________________________________________________________________________________________________________________ 


Rautainen kaupunki, Karkkilan vaiheita
Nykyisen Karkkilan alue sai vakituisen asutuksensa 1300-luvun lopulla. Ensimmäiset ”karkkilalaiset” olivat Vaskijärven ja Haaviston kylien alueella pääosin hämäläisiä. Pyhäjärven tienoo, nykyinen keskusta-alue ja Ahmoo saivat hämäläisistä, lohjalaisista ja varsinaissuomalaisista koostuneen seka-asutuksensa. Paikkakunnan vetovoimana olivat alueen sankat kaskimetsät, jotka tarjosivat elannon työtä pelkäämättömille.

Vuonna 1654 muinaisen Karkkilan alueen kylistä muodostettiin Vihdin pitäjän Pahajärven kappeliseurakunta. Kappelin perustaminen merkitsi alkua kehitykselle, joka monien vaiheiden jälkeen johti itsenäisen seurakunnan ja kunnan syntymiseen 1860-luvulla. Pahajärven kappelin nimi muutettiin Pyhäjärven kappeliksi vuoden 1722 paikkeilla, mutta uuden nimen vakiintuminen kesti useita vuosikymmeniä.

Karkkilan historiassa tapahtui merkittävä käänne 1810-luvulla, kun Tuorilan kylän Kulonsuonmäeltä löydettiin rautamalmiesiintymä. Kaivoksen louhinta aloitettiin vuonna 1817, ja kolme vuotta myöhemmin perustettiin Högforsin ruukki malmin jalostamista varten. Kaivos suljettiin vuonna 1888, mutta Högforsista kehittyi Suomen suurin talous- ja rakennusvalutuotteiden valmistaja. Högforsin ruukin perinteitä jatkaa nykyisin Componenta Finland Oy Högforsin valukomponentteja valmistava valimo.

Pyhäjärven kappeli itsenäistyi 1860-luvulla, jolloin perustettiin Pyhäjärven kunta ja seurakunta. Ensimmäinen kuntakokous pidettiin 21. heinäkuuta 1867. Kunnan perustehtäviksi määriteltiin  köyhäin- ja sairaidenhoito sekä kansakoulujen asettaminen. Pyhäjärven ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1868 Haaviston Kosken tilalla.

Liikenneolot paranivat oleellisesti, kun ensimmäinen juna saapui Pyhäjärvelle elokuussa 1911. Rata oli käytössä 1960-luvulle asti, jolloin liikenne oli jo siirtynyt kumipyörille.

Pyhäjärven kunnan keskustasta erotettiin Karkkilan kauppala vuonna 1932. Pyhäjärven silloinen omaisuus jaettiin tasan uuden kauppalan ja vanhan kunnan kesken. Kauppalan keskeisiksi tehtäviksi tulivat kaavoitus ja kunnallistekniikka. Kunnat yhdistettiin jälleen vuonna 1969 Karkkilan kauppalaksi. Kauppalasta tuli Karkkilan kaupunki vuonna 1977.

___________________________________________________________________________________________________________________ 


Högforsin ruukin mielenkiintoista historiaa ja nykypäivää esitellään Uudenmaan liiton uutisartikkelissa

Uudenmaan liiton juttusarjan artikkelissa matkustetaan Karkkilaan ja sukelletaan Högforsin ruukin mielenkiintoiseen historiaan ja nykypäivään. Oppaana toimii arkkitehti Tiina Valpola, joka on vaikuttanut voimakkaasti ruukkialueen suojeluun ja kehittämiseen. Jutun otsikko on "Ihmiset kulttuuriympäristön vaalijoina: Arkkitehti Tiina Valpola ja Högforsin ruukkialue".

Artikkeliin voi tutustua täältä!


Sivua  päivitetty 4.3.2016/ns


Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä
Karkkilan kaupunki | Valtatie 26, 03600 KARKKILA | vaihde (09) 4258 3600 | kirjaamo@karkkila.fi