Valikko Etsi

Fagerkullan Pakari 

Pakarin tiloja voi vuokrata yksityisiin tilaisuuksiin. 

Vanhan Fagerkullantien varrella, Työläismuseon alueella, sijaitseva entinen leivintupa eli pakari täytti vuonna 2019 kunnioitettavat 100 vuotta. Tiilinen pakari rakennettiin vuonna 1919 Fagerkullan ja Haukkamäen asukkaiden yhteiseksi leivintuvaksi. Rakennuksessa oli kaksi suurta leivinuunia sekä pakarin hoitajien asunnot. Pakari oli pyykkituvan ja saunan ohella työläisperheiden emäntien tärkein kohtauspaikka, jossa vaihdettiin viimeisimmät kuulumiset. Vuosikymmeniä kestäneen leipomisen jälkeen pakarille keksittiin uutta käyttöä. Rakennuksessa toimi 1960 - 1970-luvulla Osuusliike Tuen pesula, ja sen jälkeen vuoteen 1994 asti metalliverstas.

Pakarin rakentamisvaiheet

Högforsin ruukin alueella oli 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa monta leivintupaa eli pakaria. Osa pakareista oli erillisiä rakennuksia, osa oli asuinrakennusten yhteydessä toimivia leivintupia. Leivintupia oli Vanhassakylässä saunottajan asunnon yhteydessä, Tehtaanpuistossa Bremerin talon vieressä ja Nyhkälässä Takon talon alakerrassa. Fagerkullassa oli aikoinaan peräti kolme pakaria, joista kaksi Teatteri-talossa ja Käpylässä. Ennen Fagerkullan tiilisen pakarin rakentamista samassa pihapiirissä oli ollut jo 1800-luvulla valmistunut puurakenteinen pakari- ja saunarakennus. Rakennus paloi vuonna 1916.  Uuteen pakariin tehtiin kaksi erillistä 37 neliön kokoista leivintupaa, joihin kumpaankin oli oma sisäänkäyntinsä.  Toinen pakarin leivintuvista oli tarkoitettu fagerkullalaisille ja toinen haukkamäkeläisille. Leivinuunit olivat huoneitten perällä, ja niiden vieressä oli pakarin hoitajien noin 11 neliön kokoiset hellahuoneet. Pakarin pihan puolella oli alun perin puusta rakennettu harjakattoinen avokuisti, jossa oli sisäänkäynnit leivintupiin. Puinen avokuisti muutettiin myöhemmin tiiliseksi umpikuistiksi. Pakarissa oli aluksi pärekatto, joka katettiin vuonna 1936 tiilillä.

Pakarissa leivottiin leipää ja piparkakkuja

Leipominen aloitettiin taikinan valmistuksella, jonka tehtiin kotona. Taikina piti sekoittaa tiinuun vähintään päivää ennen leipomista. Hapannut taikina vietiin sitten tiinussa vesikelkalla tai käsirattailla pakariin. Talvella tiinu piti peittää hyvin, ettei taikina jäähtynyt, sillä kylmennyt taikina ei noussut kunnolla. Leivonta pakarissa aloitettiin varhain aamulla ja monesti perheen miesväki vei töihin mennessään tiinun leivintuvalle. Huolella valitut polttopuut tuotiin jo edellisenä päivänä pakariin kuivumaan, jotta pakarin hoitaja saattoi aloittaa lämmityksen mahdollisimman varhain. Pakarin käytöstä perittiin pieni maksu, joka suoritettiin hoitajalle vuoroa varattaessa.

Uunin lämpenemistä odoteltaessa taikinasta leivottiin ohuita leipiä, jotka koristeltiin pinnalta veitsen hamarapuolella tai sahanterällä.  Taikinaan lisättiin toisinaan niityiltä kerättyjä kuivattuja kuminoita. Leipiin tehtiin vartaisiin ripustamista varten reiät lehmänsarven pätkällä tai peltisuppilolla eli truutilla. Juuri ennen uuniin laittamista leipiin pisteltiin vielä reikiä, jotta niistä ei tulisi kohokuorisia. Pakarin hoitajat, Ooperska ja Perhelska, auttoivat usein leipomisessa, jotta leivät saatiin nopeasti nousemaan.

Kun leivinuuni oli lämmennyt, vedettiin hiilet ja tuhka uuniluudalla ulos. Luuta oli pitkä seiväs, jonka toiseen päähän oli rautalangalla sidottu männynoksia. Ennen leipien paistaminen aloittamista uuniin heiteltiin kourallinen karkeaa suolaa, ettei arina olisi liian kuuma. Uuniin mahtui kerrallaan noin 30 leipää. Kun leivät olivat paistuneet, ne pujoteltiin kattovartaisiin 1 - 2 viikoksi kuivumaan. Lopuksi leivät vietiin asunnon vintille leipätynnyriin säilöttyinä. Yhteen vartaaseen mahtui 30 leipää. Joskus vartaat sekoittuivat, eikä oikeasta leipojasta ollut varmuutta. Kun vartaisiin keksittiin laittaa nimilaput, leipomusten sekoittumisilta voitiin välttyä.

Leipää leivottiin yleensä pari kertaa kuussa, leipomiskertojen ja leipämäärien lukuun vaikutti perheen koko. Yhdellä kertaa leivottiin 1 - 2 uunillista, joskus jopa viisi.  Leivän lisäksi pakarissa leivottiin pullaa, piparkakkuja ja Hanna-tädin kakkuja, joita mahtui paistumaan kymmeniä kerrallaan suurille uunipelleille.  Koska uuniin ei kunnolla nähnyt, sai piparien paistamisessa olla tarkkana, etteivät ne päässeet palamaan. Pääsiäisenä pakarissa tehtiin mämmiä, johon joskus sekoitettiin perunaa. Uunin jälkilämmössä paistettiin usein myös laatikkoruokia, kuten peruna- ja silakkalaatikkoa.

Pakarissa tehtiin suursiivous aina ennen juhannusta ja joulua. Siivouksen aikana ikkunat pestiin koivunoksista tehdyillä sudeilla. Leipälaudat ja niiden kannatinpukit kannettiin ulos ja pestiin. Pakarin tilat jynssättiin juuriharjoilla.

Pakarin käyttö alkoi hiipua 1950-luvulla. Käynnit leivintuvassa harvenivat ja viimein loppuivat kokonaan. Perheenemännät alkoivat ostaa leipänsä valmiina kaupoista. Se mitä vielä leivottiin, voitiin paistaa kotikeittiön uunissa.

Osuusliike Tuen pesula Pakarissa

Pakarissa toimi vuosina 1960 - 1977 Osuusliike Tuen pesula. Pakarin leivinuunit purettiin ja tilalle tuotiin kolme pesukonetta sekä höyryprässi ja -mankeli.  Pesulassa työskenteli 10 työntekijää, jotka käsittelivät kahdeksan tunnin työpäivän aikana noin 200 kilo pyykkiä, jota tuli Karkkilasta, Pusulasta ja Pyhäjärveltä Tuen myymälöiden välityksellä. Pesulassa pestiin myös Tuen hotelli-ravintola Rautaruukin pyykkiä ja alkuvaiheessa Karkkilan kauppalan sairaalan pyykit.

Pesulaan otettiin kerallaan käsiteltäväksi yhden asiakkaan pyykki. Kirjoista tarkistettiin, oliko pyykin lähettäjä jo ennestään pesulalle tuttu. Aikaisemmin pesulan palveluita käyttäneen nimi ja tunnusnumero löytyivät luettelosta. Pestävät pyykit lajiteltiin ja luetteloitiin. Samalla tarkistettiin, oliko niissä entinen numero tallella. Ellei numeroa ollut tai se oli niin kulunut, leimattiin tekstiileihin asiakkaan sukunimen ensimmäinen kirjain ja hänen tunnusnumeronsa. Leima lyötiin siististi jonnekin näkymättömään paikkaan. Leimauksen ja pesun välillä piti odottaa vähintään vuorokausi, ettei leima liuennut pesuveteen. Ellei leimaa voitu laittaa, ommeltiin vaatteeseen erillinen merkki.

Leimauksen jälkeen pyykki punnittiin ja laitettiin pesukoneeseen. Pesulan koneet olivat moderneja koneita, jotka esipesivät, pesivät, huuhtelivat ja linkosivat pyykit. Koneisiin mahtui kerrallaan 15 kiloa kuivaa pyykkiä konetta kohti. Esipesu kesti 15 minuuttia, varsinainen pesu noin 20 minuuttia ja lopuksi koneet tekivät 6 - 7 huuhtelua sekä linkouksen. Pesujauhetta kului melkoisia määriä, noin 500 kiloa kuukaudessa. Jauhe tuotiin pesulaan 20 ja 25 kilon säkeissä. Vettä kului myös runsaasti, mutta sen määrää ei tarkemmin laskettu, sillä veden suhteen pesula oli omavarainen. Vesi saatiin läheisestä lähdekaivosta.

Pesun ja linkouksen jälkeen pyykki oli valmis mankeloitavaksi. Paksummat vaatekappaleet jouduttiin asettamaan joksikin aikaa kuivauskaappiin, jossa ne höyryn avulla kuivuivat lopullisesti. Mankelointi tai silitys, vaatekappaleen mukaan, tehtiin höyrymankelissa ja höyryprässissä. Valmiit vaatteet laskostettiin pinkkoihin ja pakattiin asiakkaiden tuomiin koreihin ja laatikkoihin. Pakkausvaiheessa tarkistettiin vielä, että asiakas sai kaiken lähettämänsä pyykin takaisin. 

 

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

Toteutuneita tilaisuuksia ja tapahtumia Pakarissa vuonna 2019

1. - 15.4. Karkkilan työväenopiston nuorisoteatteri Pakarissa
Ohjaus ja käsikirjoitus: Lilia Kujanpää. Lavalla: Taavi, Pihla, Aino, Roope, Karla, Emmi, Leevi, Jade ja Topi.

19.5. Pakarin talkoopäivä
Vanhan Fagerkullantien varrella, Työläismuseon alueella, sijaitseva entinen leivintupa, nykyinen museokahvila Pakari täyttää tänä vuonna 100 vuotta.

16.6. Pakarin 100-vuotisjuhlat
Vanhan Fagerkullantien varrella, Työläismuseon alueella, sijaitseva entinen leivintupa eli pakari täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Tiilinen pakari rakennettiin vuonna 1919 Fagerkullan ja Haukkamäen asukkaiden yhteiseksi leivintuvaksi. Rakennuksessa oli kaksi suurta leivinuunia sekä pakarin hoitajien asunnot. Pakari oli pyykkituvan ja saunan ohella työläisperheiden emäntien tärkein kohtauspaikka, jossa vaihdettiin viimeisimmät kuulumiset. Vuosikymmeniä kestäneen leipomisen jälkeen pakarille keksittiin uutta käyttöä. Rakennuksessa toimi 1960 - 1970-luvulla Osuusliike Tuen pesula, ja sen jälkeen vuoteen 1994 asti metalliverstas. Nykyisin rakennus toimii museoalueen kesäkahvilana, ja muina vuodenaikoina tilan voi vuokrata juhlia varten. Pakarin 100-vuotista historiaa juhlitaan su 16.6. Karkkilan Rautapäivillä.

28.6. MeKässä improklubi goes Pakari!
Kevään ja syksyn aikana MeTässä impovisoi iloksenne kolmella MeKässä -improklubilla Käsityökahvilassa ja yhden kerran kesäkahvila Pakarissa. Kannattaa olla paikalla joka kerta, sillä jokainen esitys on ainoa laatuaan ja lavalla nähdään vain ennennäkemättömiä siinä hetkessä syntyviä kohtauksia ja biisejä, joita ei nähdä enää koskaan uudelleen.

la 6.7. Haukkamäki-tapahtuma Pakarissa
Perinteinen Haukkamäen koulun entisten oppilaiden ja muidenkin halukkaiden vuotuinen tapaaminen lauantaina 6.7. klo 13 kahvila Pakarissa. Tervetuloa muistelemaan ja tapaamaan tuttuja! Myös nykykuulumisia Haukkamäestä kaivataan; tervetuloa uudetkin osallistujat! Tapahtuman järjestää Karkkilan Kotiseutuyhdistys.Vapaa pääsy.
Tilaisuuden aikana Pakarissa skannataan vanhoja Fagerkullaan ja Haukkamäkeen liittyviä valokuvia. Niistä osa valikoituu Juhani Silvanin tulevaan Fagerkulla-kirjaan. Valokuvansa saa heti takaisin skannauksen jälkeen.

to 19.7. klo 18 Espanjalainen legenda -konsertti
Janne Lehtinen soittaa Albénizia kitaralla to 18.7. klo 18 kahvila Pakarissa( Vanha Fagerkullantie).
Liput 10 € / CD 15 €. Konsertti kuuluu Pakarin 100-vuotisjuhlatapahtumiin.

Diplomikitaristi Janne Lehtinen soittaa tässä ohjelmassa espanjalaisen Isaac Albénizin (1869-1909) musiikkia. Nämä alun perin pianolle sävelletyt kappaleet ovat tulleet suuren yleisön suosioon ennen muuta kitarasovituksina ja ne kuuluvat klassisen kitaran perusohjelmistoon. Janne Lehtinen on levyttänyt ohjelman uusimmalle cd levylleen Leyenda Española.
Katalonialainen Albéniz ihaili Espanjan kansanmusiikkia. Erityisesti häntä innoitti eteläisen Andalusian maakunnan historia, jonka arabivaikutteet näkyvät ja kuuluvat sen arkkitehtuurissa ja kansantaiteessa. Kitaralla on tärkeä osa alueen musiikissa, flamencossa. Albéniz käytti tyypillisiä flamencokitaran harmonioita pianoteoksissaan. Jo kappaleiden nimet ovat kuvaavia: Granada, Sevilla, Asturias, Torre Bermeja.

Toteutuneita tilaisuuksia ja tapahtumia kahvila Pakarissa 2018:
14.–17.6. Tapahtumia Karkkilan Rautapäivillä
14.6.  Vuosi 1918 muistoissa ja maisemassa. Keskustelua vuoden 1918 tapahtumista Karkkilassa ja lähiympäristössä. Johdattelijana tutkija Kirsti Salmi-Niklander. Osallistujat voivat kertoa vuoteen 1918 liittyvää muistitietoa. Vapaa pääsy
17.6.  Kansainvälinen Musiikkikahvila. Kahvilaherkkuja ja musiikkiesityksiä kansainvälisessä tunnelmassa kahvila Pakarissa
17.6. Kyllä Öhmanska tiätää. Opastetut Öhmanska-kierrokset Työläismuseossa lapsille ja klo aikuisille. Kierrokset käynnistyvät kahvila Pakarista
5.7.–26.7. Ruukkimuseon toveritorstait. Karkkilan ruukkimuseon kohteisiin pääsee heinäkuussa torstaisin kaksi henkeä yhden pääsylipun hinnalla
la 7.7. Haukkamäki-tapahtuma. Perinteinen entisten nuorten tapaaminen kahvila Pakarissa
to 19.7. By a Fountain -konsertti 
kahvila Pakarissa. Anna Villberg (sopraano) ja Pentti Hilden (renessanssiluuttu ja laulu) esittävät John Dowlandin (1563–1626) sävellyksiä
pe 20.7. Lauluilta Pakarissa "Skansenin tyyliin". Illan aikana lauletaan yhdessä ja kuullaan solistien esityksiä. Solisteina ovat mm. Mika Nikander, Anu Frosterus, Mirva Mäntynen, Soile Närhi ja Erkki Kuuttila. Illan juontajana toimii Mari Nurminen
11.8. Leivoslauantai kahvila Pakarissa. Suussa sulavia leivonnaisia, myös erikoisruokavaliot huomioiden. Tapahtuman järjestää Tanssiopisto Vinha

11.8. Puutarhaliiton kesätapaaminen Työläismuseon pihanäyttämöllä ja museoalueella: Puutarhaliiton kesätapaaminen Työläismuseon pihanäyttämöllä ja museoalueella.
Juontaja: varapj Merja Isomäki
12.00 Karkkilan puutarhayhdistyksen pj Sinikka Laakson tervetulopuhe
12.15 Puutarhaliiton puheenjohtaja Timo Taulavuoren tervehdys
12.30 Asiantuntijapaneeli: neljä puutarhaosaajaa esittelee itsensä ja aiheensa: YTM Kristiina Lehmuskoski - bokashi-kompostointi, biologi Leena Luoto - Hallittu hoitamattomuus; oman puutarhan ”ongelmia” voi tuoda tunnistettavaksi,  MMM Ville Matala - marjanviljely myyntiin ja kotitarpeiksi,  Puutarhaliiton pj Timo Taulavuori - Puutarha luonnon ehdoilla - suomalainen metsäpuutarha
13.00 Yleisö saa esittää kysymyksiä panelisteille.
13.55 Pj Laakson kiitokset ja tiedotus vapaamuotoisesta ohjelmasta.
14.00-18.00 Vapaata tutustumista kohteisiin. 
11, 14 ja 15 Öhmanska-opastuskierrokset.

11.8. Asiasta kukkaruukkuun - improklubi
la 11.8. Improklubi kahvila Pakarissa, mukana Metässä, Kyläluudat ja Millainen. Järj. Tanssiopisto Vinha.
su 12.8. Pruukkipäivä ja Soppasunnuntai Työläismuseossa: Tanssiopisto Vinhan Soppasunnuntaina 12.8. jolla hernesoppaa ja pannaria. Työläismuseossa järjestetään päivän aikana tapahtumia ja opastettuja kierroksia ja toimintaa koko perheelle.  Työläismuseon alueella on kuvasuunnistusta lapsille. Historia-aiheinen suunnistusrata lähtee kahvila Pakarista ja on kierrettävissä kello 12-16. Rata suunnistetaan kuvien avulla, joten perheen pienimmätkin pääsevät mukaan. Radan suorittaneille lapsille on tarjolla pieni yllätyspalkinto.

30.11. - 31.12. Viivi ja Wagner
Teatteri Perän Sikahauska vuosi 2018 huipentuu Pakarissa 30.11. - 31.12. kun Viivi ja Wagner sekä liuta hykerryttävän hilpeitä hahmoja valloittaa lavan! Ohjaus: Mikko Semi, käsikirjoitus: Juba Tuomola

Pakarin tapahtumia vuonna 2017:

su 3.12. Joulun riemua -tapahtuma museokahvila Pakarissa
Haukkamäen koulun vanhempainyhdistys järjestää perinteikkään koko perheen joulutapahtuman Pakarissa Fagerkullan museoalueella. Ohjelmassa on Lucia-kulkue, tiernapojat ja joulupukkikin on luvannut tulla kiireidensä keskellä tervehtimään lapsia. Pakarin tunnelmallisesta ilmapiiristä pääsee nauttimaan myös joulusatuja kuunnellen. Tilaisuudessa on lisäksi arpajaiset ja puffetti, jossa on tarjolla herkkuja moneen makuun. Puffetista voi ostaa perinteistä joulupuuroa, jonka voi nauttia vaikka leivonnaisen kera.

12.11. Isänpäivän brunssi Pakarissa
Luoteis-Uusimaan tanssiopisto Vinha järjestää isänpäivän brunssin kahvila Pakarissa. Brunssipöytä on katettuna koko perheelle, ja tarjolla onkin kaikenlaista syötävää erikoisruokavaliot huomioiden.

6.8. Lasten sunnuntai kahvila Pakarissa
Öhmanskan lastenkierros koko perheelle klo 14.30, vapaa pääsy.
Koko perhe metässä - koko perheen improseikkailu klo 15.30.

7.6. - 13.8. Tomi Wahlroosin valokuvanäyttely
Näyttely on avoinna 7.6. - 13.8. ke-su klo 12-17.
Näyttely kuuluu juhlavuoden 2017 ohjelmistoon.

la 1.7. Haukkamäki-tapahtuma Pakarissa
Perinteinen entisten nuorten tapaaminen museokahvila Pakarissa (Vanha Fagerkullantie). Tavataan tuttuja ja jutellaan nuoruudenaikaisten ihmisten kanssa. Jorma ja Pentti laulattavat entiseen malliin ja kahvilasta voi ostaa virvokkeita.

to 13.7. Lähteelle istukaamme  - Hvila vid denna Källa
Pentti Hildén esittää luutulla itseään säestäen valikoiman Carl Michael Bellmanin (1740-1795) ainutkertaisia lauluja. . Konsertin teemana on pastoraali eli paimenidylli jossa luonnonelementit ja ihanat sävelmät johdattavat meidät nauttimaan hetkestä, astumaan Bacchusen ja Fröjan, viinin ja rakkauden jumalten valtakuntiin. Laulut esitetään valtaosin alkukielellä ruotsiksi mutta suomenkieliset huomioidaan juonnoissa jotka johdattavat Bellmanin aikakauteen ja maailmaan.

Päivitetty  11.12.2023/tk


Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä

Karkkilan kaupunki

Valtatie 26 D
03600 Karkkila

Y-tunnus 0127046-7

Laskutusosoitteet


Verkkolaskut:

Verkkolaskuoperaattori:
CGI
Välittäjän tunnus:
003703575029 
Verkkolaskuosoite:
003701270467


Kaupungin puhelinvaihde:
(09) 4258 3600


Palvelupiste Serveri:

(09) 4258 3755
palvelupiste@karkkila.fi


Kirjaamo
:
kirjaamo@karkkila.fi