Etusivulle
Avoinna:
Opastetut kierrokset tasatunnein 7.6.-13.8.
ke-su klo 12-16, viimeinen opastus alkaa klo 15.00. Avoinna myös tilauksesta.

Pääsyliput:Aikuiset 3 euroa, lapset 1 euroa, yhteislippu museoon, masuuniin ja työläismuseoon aikuiset 5 euroa.

Tiedustelut ja varaukset: 0500-938337/Tommi Kuutsa
Osoite: Fagerkullan museoalue (Vanha Fagerkullantie), 03600 Karkkila
Karkkila-Högforsin työläismuseo on Fagerkullan kaupunginosassa sijaitseva ulkomuseoalue, joka
kertoo ruukkilaisten kotioloista ja asumiskulttuurista 1850 - 1990-luvuilla. Alkuperäisillä paikoillaan säilyneisiin vanhoihin asuinrakennuksiin on sisustettu työläiskoteja eri vuosikymmeniltä, ja rakennukset pihoineen ja puutarhoineen on entisöity huolella. Lisäksi Fagerkullan entisessä leivintuvassa eli Pakarissa toimii museokahvila.

Fagerkullan museoalueen talot

Mäntylä
Fagerkullan museoalueen vanhin säilynyt rakennus on Mäntylä, joka oli alun perin Karkin tilan torppa. Rakennus siirrettiin Fagerkullaan vuonna 1870 kahden ruukkilaisperheen asunnoksi. Toiseen Mäntylän tuvan ja kamarin käsittävään asuntoon on sisustettu 1800-luvun puolivälin työväenasunto. Talossa on maalamattomat puulattiat, ikkunoissa ei vielä tuolloin käytetty verhoja, eikä lattioilla pidetty mattoja. Mäntylän asumus kertoo myös siitä, kuinka ruokataloudessa tultiin tuolloin toimeen melko vähillä ja vaatimattomilla taloustavaroilla; tärkeimmät astiat olivat rautapata ja paistinpannu, tarjoiluastioina olivat puulautaset ja saviastiat. Ruokailuvälineinä käytettiin puulusikoita. Kahvi oli jo kuitenkin tärkeä juoma, sillä talon asukkailla oli prännäri eli kahvin paahdin, kahvipannu sekä muutama kahvikuppipari. Tuvassa on esillä puutyökaluja, kuten höyliä ja poria, sillä osa astioista ja huonekaluista valmistettiin itse. Toisessa Mäntylän tuvassa on esillä 1990-luvun alun asunto, joka kertoo ajasta, jolloin työväki oli suurimmaksi osaksi muuttanut pois alueelta, ja kaupungin omistamiin Fagerkullan vuokra-asuntoihin oli jäänyt lähinnä yksin asuvia miehiä.

Sarlinin talo
Fagerkullan kaikilla rakennuksilla oli oma nimensä, jonka kaikki tunsivat. Joidenkin rakennusten nimet syntyivät talon rakentajan ja asukkaiden nimistä. Esimerkiksi Sarlinin talo on työmies Juho Sarlinin 1890-luvulla ruukin vuokramaalle rakentama yhden perheen asuinrakennus. Talossa asui Juho ja Hulda Sarlin, joille syntyi seitsemän lasta, Juho Fredrik vuonna 1892, Edi 1894, Saimi 1896, Siiri 1900, Wilhelm 1903, Helmi 1906 ja Ellen 1908. Lapsista kolme kuoli jo pikkulapsena. Talossa asui lisäksi Juhon edellisessä avioliitossa syntynyt tytär sekä Huldan kaksi aviotonta lasta . Sarlinin talossa on esillä runsaasti käsitöihin liittyvää esineistöä, kuten rukki, kangaspuut sekä ompelukone, sillä osa vaatteista valmistettiin itse kotona. Perheenpää teki vapaa-aikanaan puutöitä. Ikkunoissa käytettiin kankaisia lyhyitä salusiiniverhoja. Lattioilla pidettiin niiden kylmyyden takia yleisesti räsymattoja. Puulattiat oli maalattu.

Caveniuksen talo
Toinen asukkaan mukaan nimetty asuinrakennus museoalueella on Caveniuksen talo. Niklarimestari Nikolai Cavenius muutti 1800-luvun lopulla Lopen Rautakoskelta Högforsiin ja toi mukanaan asuintalon, joka sijoitettiin Fagerkullaan. Nikolai oli Högforsiin tullessaan 31-vuotias ja hänen vasta vihitty vaimonsa Hilda Sofia 18-vuotias. Perheeseen syntyi viisi lasta.
Caveniuksen talo esittelee hieman varakkaamman perheen asumista; työnjohtajien ansiotaso näkyy mm. runsaampana ja monipuolisempana sisustuksena. Perheellä oli mahdollisuus ostaa myös enemmän taloustavaroita ja astioita. Arvokkaimmat huonekalut sekä koriste-esineet sijoitettiin kamariin. Esillä on mm. piippuhylly piippukokoelmineen, jotka olivat entisaikaan miesten statusesineitä. Museoalueella sijaitseva Parvin talo on myös nimetty ensimmäisen asukkaan mukaan. Talon rakensi valaja Kustaa Sparf 1800-luvun lopulla, nykyisin asuinrakennus on museoalueen hoitajan asunto.

Torppa
Högforsin työläiskotien sisustuksissa alkoi tapahtua selviä muutoksia 1930-luvulta alkaen. Tästä kerrotaan Torppa-nimisessä talossa, joka on Högforsin ruukin vuonna 1894 rakentama kahden perheen asuinrakennus. Talon toiseen päätyyn on sisustettu valurin perheen asunto 1930-luvulta, sen kamarin kalustukseen kuuluu pehmustettuja nojatuoleja sekä heteka. Uutuutena on myös radio, joista ensimmäiset ilmestyivät Fagerkullaan jo 1920-luvulla. Radion mukana kotiin hankittiin myös radiopöytä. Radio oli kuitenkin aluksi melko harvinainen työmiehen perheessä, niinpä lähetyksiä käytiin kuuntelemassa naapurissa tai kokoonnuttiin kesäiltaisin avoimien ikkunoiden alle pihamaalle.
Torpan toisessa päädyssä on pieni "kauppapuoti", jossa esitellään alueen kaupankäynnin historiaa. Torppa-talossa on myös kotisuutarin verstas.

Rauhala
Rauhala-nimisessä asuinrakennuksessa esitellään uudempaa asumiskulttuuria. Vuonna 1894 rakennetussa neljän perheen asuinrakennuksessa on kaksi museoasuntoa. Toisessa asunnossa kuvataan asumista Fagerkullassa 1940-luvun pula-ajan oloissa, toisessa jo melko nykyaikaista elämistä 1960-luvulla.

Pakari
Fagerkullan museoalueella on asuinrakennusten lisäksi leivintupa eli pakari. Tiilinen pakari rakennettiin vuonna 1919 Fagerkullan ja Haukkamäen asukkaiden yhteiseksi leivintuvaksi. Rakennuksessa oli kaksi suurta leivinuunia sekä pakarinhoitajien asunnot. Talossa toimi 1950-1970-luvulla Osuusliike Tuen pesula, ja sen jälkeen vuoteen 1994 asti metalliverstas. Nykyisin pakari on museoalueen kahvila ja opastuskeskus.

Etusivulle