Ilkka-Juhani Takalo-Eskolan Arvostamisen taide -esitelmä ja yleisökeskustelu su 4.10. klo 14 Galleria Bremerissä

4.10.2015

Kotona kyhäiltyä, sudilla siveltyä - karkkilalaista ITE-taidetta -näyttelyn yhteydessä järjestetään su 4.10. klo 14 alkaen Ilkka-Juhani Takalo-Eskolan Arvostamisen taide -esitelmä ja yleisökeskustelu Suomen Valimomuseon Galleria Bremerissä (Bremerintie 10). Tervetuloa keskustelemaan taiteesta! Tilaisuuteen on vapaa pääsy, näyttely on avoinna klo 12 alkaen.

Ilkka Juhani Takalo-Eskola syntyi Keminmaalla 5. 9. 1937, tuli ylioppilaaksi Oulaisten yhteiskoulusta 1956, ja humanististen tieteiden kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1963. Hänet tunnetaan monilta taiteen kentiltä, avantgarde-kirjailijana jo 60-luvulta sekä kuvataiteessa niin maalausten, kollaasien kuin valokuvienkin vyöryistään. Mainita voi myös hänen happeninginsa, performanssinsa, tilannetaiteensa, interaktiivisen body-artinsa, aktionsa ja improvisaationsa.

Leipänsä hän on ansainnut mm.viennin palveluksessa, lehtitalossa, Retretin näyttelyjohtajana, ohjaavana läänintaiteilijana sekä Helsingin kuvataideakatemian maalauksen yliopettajana ja rehtorina. Toimikausi valtion kuvataidetoimikunnan puheenjohtajana ja taiteen keskustoimikunnan jäsenenä päättyi 2006 lopussa. Eläkkeelle hän siirtyi syksyllä 2000, ja 2001 hänelle myönnettiin valtion ylimääräinen taiteilijaeläke.

Puoliso Kirsti Katarina o.s. Kalke 1965, tyttäret Tuire Tuulia (-66) ja Titta Tarleena (-68). Takalo-Eskola tuli julkisuuteen 60-luvun alussa runoilijana ja kirjoittajana. Pentti Saarikosken perustamaan Uuteen Kirjallisuuslehteen (2/61 ja 1/62) hän käänsi mm. Helmut Heissenbüttelin Textbuch 2-teoksen. Kuvataiteilijana Takalo-Eskola on ollut mukana yli 300:ssa näyttelyssä, joista yksityisnäyttelyitä runsaat 70. Suomen lisäksi mm. Tanskassa, Saksassa, Italiassa, Islannissa, Ranskassa ja Uudessa Seelannissa, yksistään Japanissa 20 näyttelyä 90-luvulla. Hänelle myönnettiin Henna ja Pertti Niemistön säätiön Ars Fennica-elämäntyöpalkinto 2006, näyttelyineen Amos Andersonin taidemuseossa 2007.

Kansainvälisissä suurnäyttelyissä hän on ollut Borealis 3:ssa Malmössä 1987, Sydneyn 8. biennaalissa Australiassa 1990 sekä Venetsian biennaalissa 2003. Belgradiin Serbiaan hänet kutsuttiin ”International Triennial of the Extended Art Media 2010”-näyttelyyn. Esityksiä ja performansseja Takalo-Eskolalla on ollut kotimaan lisäksi Japanissa, Italiassa, Saksassa, Ranskassa, Tanskassa, Puolassa ja Tsekissä. Huomattavimmat kutsuesiintymiset festivaaleilla ovat olleet Osakassa 1990 ja 1992, Pariisissa 1995, Tokiossa 1997, Lublinissa Puolassa 1997, Oslossa 1997, Odensessa 1999, Lyonissa 2001, Mindenissä Saksassa 1994, 2002, 2005, Venetsiassa 2002, Venetsian biennaalissa 2003 ja Clusonessa Italiassa 2004.

Takalo-Eskola kokee taiteen osaksi elämää ja arkea, pakoksi ihmetellä ja tutkia ihmismieltä, sen heikkouksia, rajoja ja mahdollisuuksia. Taide tuntuu korvaamattomalta osalta sitä kokonaisvaltaista filosofiaa, joka pyrkii käsittämään ihmisenä olemisen perusteita. Yhteisöjen ahdingot - kielen ja tajunnan dilemmat kaikkialla maailmassa – pistävät tuumimaan, että meillä sentään voisi olla mahdollisuuksia johonkin parempaankin.

Ilkka-Juhani Takalo-Eskolan kirjallisesta toiminnasta:

Teokset: UPOTTAVA, Tajo Turku 1964 (proosarunoa, mm. unien kuvailun kokeilua), MERI KIIPEILEE, Suomen Teiniliitto 1965 (yhdessä Alpo Jaakolan kanssa), ADAE, omakustanne 1969 (”käsialarunoutta”), ALPO JAAKOLAN ARVOITUS, Gummerus 1981 (elämäkerta, tuotannon esittely), NORTH 18, North Tanska 1987 (144-sivuinen monikielinen kirja taiteestani, eräänä kirjoittajana itse), SAMMALLAUTTURI, Pohjoinen 1995 (kirja performanssi- ja tilannetaiteestani, perusteksti itse), MUISTOLOUKKU, turbator Turku 2013 (runoja ym. Vesa Suomalaisen kanssa)

Antologioissa ym. kirjoissa: RYHMÄ 65, Tammi 1965 (nuorta proosaa ja lyriikkaa), MATKA JONNEKIN, Tammi 1965 (uutta saksalaista proosaa, suomennoksia), TEKIJÄT TULKIT KOKIJAT, Tammi 1967 (esseitä ja tutkimuksia taiteen tekemisestä, välittämisestä ja vastaanottamisesta, suomennokseni Helmut Heissenbüttelin esseestä ”13 hypoteesia kirjallisen ja tieteellisen toiminnan rinnastettavuudesta”), UUDEN RUNON KAUNEIMMAT 2, Otava 1971 (3 tekstiä), MITÄ LUKIJAN TULEE TIETÄÄ, Otava 1981 (esseitä ja kirjoituksia Parnasson vuosikerroista 1951-81, essee ”Jotakin jonka voi sanoa” Helmut Heissenbüttelin tapaamisesta), HULLUN KIRJOISSA, SKS 1989 (Näkökohtia suomalaiseen kylähulluuteen. Essee ”Hulluuden ulottuvuuksista ja viisauden tunteen riittämättömyydestä”), SUO ON KAUNIS, Maahenki 1999 (kuvaus Ilomantsin Puohtiinsuolle järjestämistäni 45 taiteilijan esityksistä osana kansainvälistä suoluontokonferenssia 1998), KIRJOJA JA MUITA YSTÄVIÄ, Onnittelukirja Kaari Utriolle ja Kai Linnilälle, Karisto 2002, EI MIKÄÄN OLE NIIN VIISAS KUIN INSINÖÖRI – paitsi diplomi-insinööri, Onnittelukirjanen Kari Ruokoselle eläkkeelle siirtymisen johdosta 2002, TAITEEN ASETELMISSA TUTKIMUS, kannanottoja tutkimukseen taiteilijan työssä, Turun AKK 2007 (Essee ”Ruostuuko kielen katiska?”)

Tekstejä näyttelykirjoihin ja luetteloihin mm:
Alpo Jaakola, Helsingin Taidetalo 1981-82,
Alpo Jaakola, Akseli Gallen-Kallelan museo 2002
Albert Edelfelt, Retretti 1983
Olavi Lanu, Retretti 1984
Seppo Similä, Retretti 1984
Kari Juva, Retretti 1985
Nina Terno, Retretti 1985
Björn Weckström, Retretti 1986
Eläinkuva Suomen taiteessa, Ikaalisten taidekesä 1992
Juhani Palmu, Ikaalisten taidekesä 1993
Saburo Aoshima, Hamamatsu Japani 1996
Björn Weckström, suomalaisena ja italialaisena painoksena ilmestynyt suuri kirja 2003
Tekstejä omasta kuvataiteellisesta tuotannosta mm. kansainvälisissä luetteloissa:
BOREALIS III, Malmö 1987
ART IS EASY, Sydneyn 8. biennaalin jättiluettelo 1990

Kirjoituksia lehtiin 60-luvun ns. teini- ja ylioppilaslehtiin runsaahkosti,alakerta ”Kohtalomme on kielessä” Uudessa Suomessa keväällä 1978, kolumneja Hämeen Sanomissa ja Forssan Lehdessä 90-luvulla, yms.

Yliopistollisia tutkimuksia joissa käsitellään Ilkka Juhani Takalo-Eskolaa ja hänen taidettaan (mm.): Päivi Granö (väitöskirja): Taiteilijan Lapsuuden Kuvat, Taideteollisen Korkeakoulun julkaisusarja A 30, 2000
Marta Golemiec (pro gradu): Finski environment - natura jako przestrzen tozsamosci, 2006 Krakowa
Sari Wuorinen (pro gradu): Leo Ruuskanen ja Elonkorjaajat, 2003 Jyväskylän yliopistoMari Salo (proseminaarityö): Ilkka Juhani Takalo-Eskolan kokemuksia taiteilijuudesta, 2004 Lapin yliopisto Eliisa Asikainen (pro gradu): Performanssi taidemuotona, Tampereen yliopisto 200
Riku Rinnekangas (pro gradu): Lähellä mutta kaukana – suo suomalaisen ajattelun ympäristönä, 2002 Turku
Maija Tanninen-Mattila (pro gradu): Ihmisen ja luonnon välinen suhde suomalaisessa käsite-, maa- ja performance-taiteessa vuosina 1971-1983; viisi näkökulmaa, Helsingin Yliopisto 1988
Aapo Kustaa Korkeaoja: To the core of Finnish performance making, 2001 Turku
Esittelyjä I.J. Takalo-Eskolasta ja hänen taiteestaan mm.:
North Magazine n:o 2 1980 (Tanska), North Information numerot 82 ja 95 vuonna 1980 (Tanska)
Mitteilungen des Instituts für moderne Kunst, Nürnberg, n:o 26-27 1981 (Saksa)
Taide n:o 2 1982, Suomi n:o 10 1983, Taide n:o 2 1989, Suomen Kuvalehti n:o 40 2007, jne.

Koripalloa: KARKKILA VS HONKA

4.10.2015 klo 17:00

KaUsi alkaa Auto-Kehä -ottelulla!

Koripallon lisäksi tarjolla Lumidorin valoshow, Kauneuden Gallerian popup-myymälä, KaU:n kahvio ja arpajaiset.

Kauneuden Galleria jakaa naiskatsojille tuotelahjan!

Liput: 7€ ja S-etukortilla euron alennus.

KaUsikortit myynnissä: 60€/110€

Tapahtumakutsu: https://www.facebook.com/events/1501210230198418/

KaU Koris ry

Naistenpiiri

4.10.2015 klo 18:00

Tällä kertaa kuukausittainen naistenpiiri on avoin myös miehille.

Vieraaksi saapuu Karkkilan murrekirjan "Sukkelii sanoi Karkkilast" kirjoittanut Juhani Silvan. Luvassa myös Marjut Haagin ja Ismo Nikanderin vuorokeskusteluja Karkkilan murteella.

Alussa kahvi/teetarjoilu, ja vapaaehtoinen maksusumma lähetetään Nepalin vammaisten lasten auttamiseksi.

Karkkilan seurakunta

Galleria Bremer: ITE-taidenäyttely

5.9.2015 – 1.11.2015

"Kotona kyhäiltyä - sudilla siveltyä" - karkkilalaista ITE-nykykansantaidetta.
Suomen Valimomuseo, Galleria Bremer (Tehtaanpuisto, Bremerintie 10), avoinna 5.9. - 1.11. la-su klo 12 - 15 sekä sopimuksen mukaan.

Näyttelyyn on koottu moni-ilmeinen kattaus Karkkilan seudun ITE-taiteilijoiden ja kädentaitajien töitä. Lukuisten yksittäisten taiteilijoiden ja tekijöiden lisäksi esillä on Karkkilan toimintakeskuksessa, Karkkilan työväenopistossa sekä Karviaisen Werstas Työpajassa syntyneitä töitä.

ITE-taiteeksi kutsutaan suomalaista nykykansantaidetta, jossa itseoppineita taiteilijoita yhdistää monipuolinen, sisäsyntyinen tarve ilmaisuun. Tätä taidetta tehdään yleensä kotiin ja pihalle omaksi iloksi, koristukseksi ja kommentiksi. ITE = itse tehty elämä

Näyttelyssä on mukana teoksia seuraavilta tekijöiltä:
Timo Aaltonen, Salme Ahjonsuu, Jaakko Ahopalo, Krista Araluoto, Liisa Eklund, Viljo Gustafsson, Jorma Haag, Mervi Hyvärinen, Tuula Hämäläinen, Helena Jaalama, Erja Jylhämäki, Jenni Kainomaa, Karkkilan päiväaikaisen toiminnan mediapaja, Kiti Kronholm, Risto Landström, Janne Määttä, Aarne Nousiainen, Seppo Pajunen, Ari Palmu, Pauliina Palmu, Outi Pohjanpalo, Kalevi Päivärinta, Hellevi Rantanen, Taisto Salo, Janne Savolainen, Katja Siren, Tom Sjöblom, Maila Sundberg, Timo Sundell, Jape Suojärvi, Ahti Tyysteri, Werstas Työpaja, Kyllikki Österlund.