Tulevia tapahtumia
MLL perheliikunta Haukkamäen koulun salissa
22.10.2023 klo 10:00 – 11:00
MLL Karkkila
Perheliikunta sunnuntaisin 8.10. alkaen klo 10-11 Haukkamäen koulun salissa. Maksuton.
Mukaan voi tulla myös vain yhdeksi kerraksi tai ilman ilmoittautumista.
Tiedossa hauskanpitoa oman perheen kanssa : mailapelejä, temppuratoja, voimistelua oman mielenkiinnon mukaan.
Ilmoittautumiset 050 9173641 tekstiviesti tai whatsapp, niin mahdollisesta perumisesta voidaan ilmoittaa kävijöille.
Tapahtumapaikka: Haukkamäen koulun liikuntasali Vanha Turuntie 28
Tapahtuman järjestäjä: MLL Karkkila
Pirkko Teräväinen: Väri on valoa
21.10.2023 – 22.10.2023 klo 12:00 – 15:00
Väri on valoa -näyttely esittelee Pirkko Teräväisen akryylimaalauksia ja grafiikkaa.
Teräväisen maalausten aiheet kumpuavat luonnosta ja elämästä. Teokset ovat fantasianomaisia, värikkäitä, täynnä voimaa ja elämäniloa. Taiteilija käyttää maalaamisessa pohjamaalina gessoa, millä hän luo pohjakuvioita, herkkiä viivoja ja saa maalausten pinnan elämään.
”Luonnossa minua kiehtoo meri, metsä, kaikki, mutta myös sadunomaisuus ja moniselitteisyys. Puoliabstrakti kuva jättää katsojan mielikuvitukselle tilaa. Rakastan värejä ja liikkeen tunnetta maalatessani.”
Teräväinen on toiminut päätoimisena kuvataiteilijana vuodesta 1986 ja on työskennellyt kuvataideopettajana. Nykyään hän on eläkkeellä ja asuu Forssassa. Galleria Bremerissä on esillä reilut 30 teosta viimeisten neljän vuoden ajalta. Näyttely on avoinna la-su klo 12-15 (Suomen Valimomuseon 2.krs., Bremerintie 10, Karkkila).
Saaronin lilja ja hienohelma
21.10.2023 – 22.10.2023 klo 12:00 – 15:00
Saaronin lilja ja hienohelma -näyttely kertoo huonekasvien historiasta Suomessa ja se on Satakunnan museon tuottama kiertonäyttely. Näyttelyssä kerrotaan valokuvien ja tekstien avulla, miten huonekasvit ovat tulleet suomalaiskotien sisustukseen 1800-luvulla.
Porilaisen Wahlroosin kapteeni- ja kauppiasperheen tytär Mathilda kirjoitti Hämeenlinnaan matkustaneelle äidilleen vuonna 1846: ”Tuo nyt minulle välttämättä joitakin kauniita kasveja ja kukkia, joita voin pitää huoneessani”.
Huonekasveja tiedetään kasvatetun kartanoiden kasvihuoneissa jo 1700-luvun lopulla. Asuinhuoneisiin niitä alkoi ilmestyä 1800-luvun alkukymmeninä, ensin kaupunkien varakkaiden porvariskotien sekä kartanoiden ja pappiloiden saleihin. 1800-luvun puolivälin paikkeilla ensimmäiset huonekasvit ilmestyivät rahvaan asuntoihin. Maaseudulla huonekasvit alkoivat yleistyä vasta 1900-luvun vaihteessa.
Ensimmäiset huonekasvit olivat kukkivia ja viherkasvit yleistyivät hitaasti. Kodeissa kasvatettiin mm. palsamia, koristepaprikaa eli turkinpippuria, myrttiä, pelargoneja ja verenpisaroita. Huonekasvien tunnistus valokuvista on ollut oma haastava tehtävänsä. Tunnistamisessa apuna ovat olleet Porin Vihertietokeskus, Ruissalon kasvitieteellinen puutarha ja ylipuutarhuri Arno Kasvi.
Yhteistyössä Puutarha Sundströmin kanssa näyttelyyn on saatu esille myös oikeita huonekasveja. Näyttely on esillä Galleria Bremerissä (Suomen Valimomuseon 2.krs., Bremerintie 10, Karkkila).
Heinjokelaisten syystapaaminen
22.10.2023 klo 11:30 – 16:00
Heinjokelaisten syystapaaminen Karkkilan Pohjanpirtillä sunnuntaina 22.10.2023 klo 11.30 alkaen (lipunmyynti klo 11.00 alkaen). Ruokailu, ohjelmaa, arpajaiset. Ilmoittautuminen viimeistään 11.10.2023 mennessä: Terhi Koivisto, terhi.k.koivisto@gmail.com, 0400 939 690 tai Päivi Nykvist, kaisli.nykvist@gmail.com, 040 742 9593 tai Leila Wägg, 0400 131 748. Tervetuloa!
Tapahtumapaikka: Pohjanpirtti, Tammelantie 1, Karkkila
Tapahtuman järjestäjä: Heinjoen kirkonkylän koulupiiri
Kirjastogalleria: Jarmo Suojärvi
2.10.2023 – 27.10.2023
Karkkilan Kirjastogalleriassa (Valtatie 26 E) on 2. - 27.10.2023 esillä Jarmo Suojärven maalauksia. Näyttely on avoinna kirjaston aukioloaikoina (myös omatoimiaikoina). Kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot (linkki avaa Lukki-verkkokirjaston uuteen ikkunaan)
"Ensimmäisen hirveni näin lakkasuolle mennessä. Aamulla anivarhain vanhempien ja siskoni kanssa Pompannapin takapenkiltä. Siinä kruunupää seisoi vasten valkenevaa erämaata. Oli oikein lapiosarvinen. Oltiin menossa vanhalle tukkikämpälle jonne jättäisimme eväämme, sillä autolta oli kävelyä muutama sata metriä soista polkua pitkin. Kämpällä saattoi olla käärmeitä? Kerran äijät menivät Mossella saunaoluita ostamaan kun hirvi äkkiä oikaisi pikitien ylitse melkein Posion keskustassa. Komea oli hirvilehmä. Olin taas takapenkillä katsomassa hirven menoa. Yli puolielämää myöhemmin oltiin myös aamuisella polulla liikkeellä kohti Astuvansalmen kalliomaalausta katsomaan kun levähtäessämme ruosteenvärinen sudenkorento laskeutui oikealle olkapäälleni. Istui siinä sitten parikymmentä minuuttia. Katselimme toisiamme. Päästiin hyvillä mielin maalattujen hirvikuvien luokse. Pyhät kuvat ansaitsevat kunnioitusta aivan kuten sudenkorento laskeutui olemaan vähän aikaa viestiä tuomassa. Korennot ovat olleet olemassa jo kaksisataa miljoonaa vuotta. Kalliomaalaukset tuhansia vuosia. Maalattua punaista hirveä katsellessani sain päähäni kuvan mylvivästä hirvestä. Sen maalaamiseen meni kuitenkin toistakymmentä vuotta. Kuva tulee kun on tullakseen."