Valikko Etsi
Kulttuuri ja vapaa-aika / Karkkilan ruukkimuseo Senkka / Högforsin ruukkialueen kosket

HÖGFORSIN RUUKKI JA VESIVOIMA

Vihdin pitäjän Pyhäjärven kappelin Tuorilan kylän Kulonsuonmäeltä löydettiin vuonna 1811 rautamalmiesiintymä. Sen louhinta aloitettiin vuonna 1817, ja malmin jalostamista varten perustettiin kolme vuotta myöhemmin Högforsin ruukki. Ruukin tuotantolaitoksia varten tarvittiin runsaasti vesivoimaa ja siksi ruukki rakennettiin Karjaanjoen yläjuoksun koskien, Kivistön kosken ja Karkkilan kosken, partaalle. Koskiin rakennettiin padot, joista vesi ohjattiin rännejä pitkin masuunin, valimon, konepajan, putlaus- ja valssilaitoksen sekä sahan ja jauhomyllyn laitteiden pyörittämistä varten. 

Kivistön koski
Högforsin ensimmäinen toimiva tuotantolaitos oli kotitarvesaha, joka rakennettiin kesällä 1821 Karjaanjoen yläjuoksun ylimmän kosken eli Kivistön kosken partaalle. Koskeen tehtiin pato, josta vesi ohjattiin sahan vesirattaalle 50 kyynärän (n. 30 m) pituisen vesikourun kautta. Vuonna 1899 vanha saha purettiin ja tilalle rakennettiin uusi kaksikerroksinen saharakennus. Sen kehä-, sirkkeli-, syrjäys- ja vannesahat sekä höyläyskone saivat käyttövoimansa vesiturbiinista. Kivistön kosken pato uusittiin vuonna 1915, se on edelleen olemassa, mutta saharakennus vesikouruineen purettiin 1960-luvulla. Saharakennuksen viereinen vuonna 1876 rakennettu mylly sai käyttövoimansa vesisahan akselilta hihnavaihdon avulla. Tehtaan myllyn toiminta lakkasi vuonna 1928, mutta tiilinen myllyrakennus on edelleen kosken partaalla.
Kivistön kosken toisella rannalla oli Närön mylly  ja tamppilaitos. Vanhan myllyn yhteydessä toimi myös sirkkelisaha ja höylä sekä 1910-1930-luvulla  Närön tilan oma sähkölaitos

Karkkilan koski eli Karkin koski
Rautamalmin sulatuksessa tarvittava Högforsin masuuni rakennettiin vuonna 1823 Karjaajoen yläjuoksun alemman kosken eli Karkkilan kosken partaalle. Masuunin tuntumassa oli siltapato, josta vesi juoksutettiin 45 kyynärän (27 m) pituisen puisen rännin kautta masuunin kahdelle vesirattaalle. Toinen vesirattaista käytti malmin rouhinlaitetta ja malmin kuljetinta eli ”malmikoiraa”. Toinen vesiratas käytti puhallinta, jonka avulla masuunin piippuun lietsottiin malmin sulatuksessa tarvittava kuumuus.
Vesivoimaa tarvittiin myös Högforsin konepajassa, joka aloitti toimintansa vuonna 1842. Konepajan sorveja ja porakoneita käytti lähes seitsemän metrin läpimittainen vesiratas. Sen pyörittämiseksi tarvittava vesivoima johdettiin masuunin padolta 42 metrin pituisen vesikourun kautta. Konepajan ränni uusittiin 1850-luvulla 128 kyynärän (n. 75 m) pituiseksi, ja sen kautta ohjattiin vesivoimaa myös Högforsin putlaus- ja valssilaitokseen.
Högforsin ruukissa siirryttiin sähkön aikakauteen vuonna 1897. Sähköä tuotettiin aluksi Karkkilan koskeen rakennetussa voimalaitoksessa, jota laajennettiin ja uudistettiin vuonna 1912. Karkkilan kosken voima ei kuitenkaan riittänyt käyttämään Högforsin tuotantolaitoksia, ja uusi voimalaitos rakennettiin vuonna 1915 Nahkion koskeen.
Masuunin ja konepajan vesikourut purettiin 1920-luvun lopulla. Masuunin pato oli muistitietojen mukaan viime vaiheessaan 1930- ja 1940-luvulla betonirakenteinen. Patoallas oli yksi tehtaalaisten käyttämistä uimapaikoista. Pato purettiin 1940-luvulla.

Nahkion koski eli Massakoski eli  Vattolan koski
Högforsin ruukinpatruuna Volter Ramsay osti vuonna 1889 Nahkion kosken eli Massakosken. Sen partaalla toimi vuosina 1894 – 1922 Wattolan puuhiomo, jonka koneita käytettiin vesiturbiinin voimalla. Puuhiomon yhteyteen rakennettiin vuonna 1915 sähkövoimalaitos, jossa oli 225 hevosvoiman turbiini siihen kuuluvine säätäjineen sekä generaattori ja muuntaja. Vuonna 1923 voimalaitosta päätettiin laajentaa, ja uusi voimalaitos valmistui vuotta myöhemmin. Sen sähkökeskukseen asennettiin 325 hevosvoiman turbiinigeneraattori.

 Högforsin vuonna 1876 rakennettu mylly. Kuva: Karkkilan ruukkimuseon kokoelmat.


Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä
Karkkilan kaupunki | Valtatie 26 D, 03600 KARKKILA | vaihde (09) 4258 3600 | kirjaamo@karkkila.fi