Karkkilan ruukkimuseo Senkka on valimoteollisuuden historian erikoismuseo, jonka kohteita ovat Suomen Valimomuseo, Högforsin masuuni ja Karkkila-Högforsin työläismuseo. Suomen Valimomuseon Valun jäljillä perusnäyttely ja Högfors-museon näyttely ovat pysyviä näyttelyitä. Galleria Bremerin ja Huitin taidehuoneen vaihtuvista näyttelyistä saat tietoa alla. Myös Suomen Valimomuseon, Högforsin masuunin ja Karkkila-Högforsin työläismuseon tapahtumista kerrotaan alla.
Katso museoiden aukioloajat tästä linkistä!
Ajankohtaiset tapahtumat, linkistä pääset lukemaan tarkemmin:
Rafael Roosin Högfors -valokuvanäyttely, Galleria Bremer, 4.3. - 15.4.2023
Ihania naisia kankaalla -pienoisnäyttely Huitin taidehuoneessa Galleria Bremerissä, esillä talvikauden
Facebook: Karkkilan ruukkimuseo Senkka (Linkki avaa Karkkilan ruukkimuseo Senkan Facebook -sivut)
Katso kuukauden museoesine! (Linkki avaa palvelun tuottajan -sivut)
4.3. - 15.4.2023
Rafael Roosin Högfors -valokuvanäyttely Galleria Bremerissä
Suomen Valimomuseon Galleria Bremerissä (Bremerintie 10).
Avoinna 4.3. - 15.4. la - su klo 12 - 15 (kiinni pääsiäisenä 8. - 9.4.).
Pääsymaksu tai Museo- ja Kaikukortilla.
Näyttely esittelee valokuvaaja Rafael Roosin Högfors-aiheisia valokuvia vuosilta 1939 - 1952.
Ihania naisia kankaalla -pienoisnäyttely Huitin taidehuoneessa Galleria Bremerissä
Galleria Bremerissä sijaitsevaan Ilmari Huitin nimikkohuoneeseen on koottu talvikaudeksi taiteilijan naisaiheisia teoksia teemalla Ihania naisia kankaalla. Näyttely on avoinna la ja su klo 12 - 15. Pääsymaksu tai Museokortilla ja Kaikukortilla.
Ateneumista valmistunut taiteilija Ilmari Huitti (1897–1960) löysi taulujensa aiheita paitsi kotikylänsä Vaskijärven maisemista ja rakennuksista, niin usein myös nuorehkoista naisista ja toisaalta iän uurtamista miehistä. Tällä kertaa näyttely keskittyy Huitin kauniisiin naistauluihin.
Huitin uran alkutaipaleella naismalleina toimivat erityisesti hänen serkkunsa, Paanukosken sisarukset Katri ja Inkeri, jotka asuivat naapurissa ja harrastivat itsekin jonkin verran maalausta. Näyttelyssä on useita heitä esittäviä tauluja. Ilmari Huitti löysi inspiroivia maalauskohteita myös kylän muista neitokaisista ja myöhemmin muistakin tuntemistaan naisista. Hän teki aikanaan lisäksi tilaustöitä, jolloin pensseli ikuisti myös varttuneempia naisia. Osa Huitin taulujen kohteista on tunnistettu, mutta osa on valitettavasti jäänyt tuntemattomiksi. Toivottavasti näyttelyn avulla saadaan heidänkin henkilöllisyyksiään selville.
– Ilmari Huitti oli lahjakas muotokuvataiteilija jo hyvin nuorena, kuvailee hallituksen puheenjohtaja Hannu Huitti näyttelyn järjestäneestä Taidemaalari Ilmari Huitin Säätiöstä. – Tästä kertovat opiskeluajoista lähtien syntyneet ilmeikkäät taulut. Näyttelyyn valitsimme töitä Ilmari Huitin koko elinkaaren ajalta päättyen kuolinvuoteen 1960. Pääosa tauluista on säätiön kokoelmista, mutta saimme muutaman teoksen lainaksi myös yksityiskokoelmista.
Galleria Bremerin Ihania naisia kankaalla -näyttelyn pienimuotoinen avajaistilaisuus on lauantaina 8.10.2022 kello 13.
Tietokirjan "RAUDASTA SYNTYNYT - Högforsin historia 1820 - 2020" on julkaistu
Museonjohtaja Tommi Kuutsan ja amanuenssi Janne Viitalan kirjoittama tietokirjan ”RAUDASTA SYNTYNYT – Högforsin historia 1820 - 2020” on julkaistu. Katso kirjaesittely tästä linkistä.
HUOMIO: TIETOJEN, MATERIAALIN, KUVIEN JA TARINOIDEN KERÄYS JATKUU!
Karkkilan ruukkimuseo valmistelee leiristä kertovaa julkaisua
TOIVIKKEEN SOTAVANKILEIRIN VAIHEITA 1941 - 1944
Vuonna 2021 tuli kuluneeksi 80 vuotta Toivikkeen sotavankileirin perustamisesta. Karkkilan ruukkimuseo Senkka valmistelee parhaillaan julkaisua, joka kertoo Toivikkeen vankileirin vaiheista vuosina 1941-1944.
Jatkosodan aikana Suomen armeija sai yli 64 000 sotavankia. Sotavankeja käytettiin työvoimana maa- ja metsätaloudessa sekä teollisuudessa ja rakennustöissä. Sotavankeja vuokrattiin töihin, ja sotavankityösopimuksen mukaan työnantaja maksoi yhdestä sotavangista 60 markkaa työpäivää kohti. Päivähinnasta vähennettiin työnantajan maksamat vartiointi, muonitus ja majoitus. Siten työnantajan maksama lopullinen summa oli 35 mk päivässä. Työpäivän pituus oli maataloudessa 10 tuntia ja muissa töissä 8 tuntia.
Karkkilaan perustettiin 4.7.1941 Sotavankileiri numero 7. Leiri sijaitsi Toivikkeella nykyisen hiihtomajan paikalla. Leiri toimi aluksi läntisen Uudenmaan pääleirinä, mutta pääleiri siirrettiin jo elokuussa 1941 Mustiolle ja edelleen tammikuussa 1943 Hankoon. Karkkilan alaleiri toimi työmaaleirinä vuoden 1944 syksyyn asti. Muita alaleirejä Länsi-Uudellamaalla olivat mm. Lohja, Skogby ja Tenhola.
Toivikkeen leirille rakennettiin asuinparakkeja vankeja varten. Vankien tehtävänä oli nostaa suoalueelta polttoturvetta Kymiyhtiön Högforsin tehtaan lämpökeskusta varten. Turpeen nostossa käytettiin koneita. Turve lapioitiin suolle kaivetuista kuopista elevaattoriin, joka nosti turpeen myllyyn. Laite puristi turpeen nelikulmaisiksi pötkylöiksi, jotka kuivatettiin suoalueen ladoissa. Lopuksi turve kuljetettiin käsin työnnettävillä vaunuilla rillirataa pitkin pois suolta ja lastattiin kuorma-autoon. Sähkövalo tuli leirille erillisestä muuntajasta suon koilliskulmasta. Muuntajan jäänteet ja pätkä avojohtoja on edelleen nähtävillä, samoin turpeen kuljetusradan pohjat.
Vankeja oli töissä myös Hongiston tilalla sekä maataloissa Vaskijärvellä, Haavistossa ja Siikalassa. Maataloissa työskentelevillä vangeilla oli mahdollisuus saada lisää ruokaa leirimuonan jatkoksi. Toivikkeen leirillä oli myös Muslammen alaleiri, jossa tehtiin metsätöitä.
Karkkilan ruukkimuseon kokoelmissa on leirin työ- ja arkielämästä kertovia valokuvia. Museo kerää valokuvien lisäksi tietoa vankileirin toiminnasta sekä polttoturpeen nostosta sotien jälkeen. Pienetkin tiedot kiinnostavat museota. Tietoja voi toimittaa museonjohtaja Tommi Kuutsalle sähköpostitse osoitteeseen tommi.kuutsa@karkkila.fi
-------------------------------------------------------------------------
Suomen Valimomuseo ja Högfors-museo
Suomen Valimomuseon uudistettu perusnäyttely ja Högfors-museo. Pääsymaksu tai Museokortilla ja Kaikukortilla.
Sivua päivitetty 16.2.2023
HUOM! Karkkilan ruukkimuseon kohteet on suljettu 13.4. saakka.
Kohteiden ollessa kiinni voi museoon tutustua mobiilisti. Tässä linkkejä kolmeen opasteeseen.
Fagerkullan työläismuseon rakennuksiin ja tarinoihin voi tutustua mobiiliopasteessa: https://tarinasoitin.fi/valunjaljilla
Karkkilan torikaupan historiaan voi tutustua mobiiliopasteessa: https://tarinasoitin.fi/karkkilantori
Suomen Valimomuseon tarinoihin voi tutustua mobiiliopasteessa: https://tarinasoitin.fi/valimomuseontarinat
Huom! Karkkilan ruukkimuseon kohteet on suljettu 13.4.2020 asti.
Reino Vesanderin valokuvanäyttely Galleria Bremerissä
Suomen Valimomuseon Galleria Bremerissä (Bremerintie 10) on esillä la-su klo 12 - 15 Reino Vesanderin mustavalkoisten valokuvien näyttely. Reino Vesander oli karkkilalainen valokuvaaja, joka toimi ammatissaan 1950-luvulta 2000-luvun alkuun.
Kaikki näyttelyn kuvat ovat Karkkilasta lähinnä 1950- ja 60-luvuilta. Joitakin kuvia on myös 1990-luvulta. Kuvia näyttelyssä on yli 60. Kaikkia kuvien henkilöitä ei ole tunnistettu, joten yleisöltä kaivataan apua tunnistamisessa. Näyttelysarjan seuraavassa osassa esitellään Reino Vesanderin värivalokuvia Karkkilasta. Valokuvanäyttely on toteutettu yhteistyössä Karkkilan kotiseutuyhdistyksen kanssa.
.