Museotoimen julkaisut ryhmitellään tässä luettelossa seuraavasti:
Karkkilan ruukkimuseo Senkan julkaisusarja (KRMJ)
Eino Sarkin Högfors, Valokuvia Högforsin Tehtaasta 1949-1964 (v. 2023, 189 sivua, KRMJ nro 10)
Teknikko Eino Sarkki (1914 - 1977) toimi päätoimensa ohella Högforsin tehtaan valokuvaajana vuodet 1957 - 1964. Sarkki on toki ottanut kuvia Karkkilasta ja Högforsin tehtaasta muinakin aikoina, ja ensimmäiset tähän kirjaan valikoidut kuvat ovat vuodelta 1949.
Sarkin vaimo Anja Sarkki lahjoitti vuonna 1997 Suomen valimomuseolle miehensä Högforsin tehtaaseen liittyvän negatiivikokoelman, tasan 3000 kuvaa. Suomen valimomuseolla oli ollut entuudestaankin kokoelmissaan pieni määrä Eino Sarkin ottamia kuvia Högforsin tehtaalta, joten uudet ja vanhat kuvat muodostivat hienon kokonaisuuden. Kuvista järjestettiin näyttelytrilogia Suomen valimomuseon Galleria Bremerissä vuosina 2011 - 2014.
Näyttelyiden yhteydessä heräsi samalla idea koostaa kirja Eino Sarkin parhaista kuvista. Tämän kirjan myötä se ajatus konkretisoitui. Kirjan ovat julkaisseet yhdessä Karkkilan ruukkimuseo Senkka ja Karkkilan Kotiseutuyhdistys ry.
Silittämällä siisti (v. 2022, 60 sivua, KRMJ nro 9)
Silittämällä siisti on Ruukkimuseon yhdeksäs julkaisu. Kirja kertoo silitysrautojen historiasta, valmistajista ja mallistosta erityisesti 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella. Kirjassa on myös silitysrautaan liittyviä kaskuja, käyttövinkkejä ja hoito-ohjeita vuosien varrelta. Kirja kertoo myös silitysraudan synkästä historiasta, sillä rautoja on käytetty myös rikosvälineinä. Kirjan ovat kirjoittaneet Tommi Kuutsa ja Janne Viitala. Graafinen toteutuksen on tehnyt Nina Heinonen.
Raudasta syntynyt, Högforsin historia 1820-2020 (v. 2020, 448 sivua, KRMJ nro 8)
Tämä Karkkilan ruukkimuseo Senkan ja Suomen Valimomuseosäätiön yhdessä julkaisema teos kertoo Högforsin tehtaiden historian. Teos lähtee liikkeelle rautamalmin löytämisestä ja raudan jalostustoiminnan aloittamisesta. Masuunin, valimon, konepajan ja emalilaitoksen perustamista ja kehittämistä tarkastellaan patruunoiden aikakausilla. Jokainen patruuna johti tehtaita omalla persoonallisella otteellaan. Maailman poliittiset tilanteet, kuten lamat, sodat, sotakorvaukset ja energiakriisit ovat synnyttäneet mielenkiintoisa selviämistarinoita. Patruunoiden jälkeen tehtaan tarina on jatkunut osana suurempia metalliteollisuuskonserneja, mikä on synnyttänyt erilaisia tarinoita omistajan vaihtuessa. Valimon tuotantotoiminta jatkuu edelleen vahvana Karkkilassa.
TORIN TARINAT: Kauppaa ja tapahtumia Karkkilan torilla (v. 2017, 32 sivua, KRMJ nro 7)
Julkaisu esittelee Karkkilan torikauppaa alkaen 24.9.1889, jolloin ilmoitettiin virallisesti Högforsin torin perustamisesta. Karkkilan torielämä on ollut ja on tänäänkin yksi vilkkaimmista Etelä-suomessa. Julkaisussa kerrotaan, kuinka tori on ollut kauppapaikka ja ihmistenkohtaamispaikka, missä on syntynyt lukuisia tarinoita.
Högforsin Tehtaan Konepajakoulu 1942-1977, Koulu menestykseen (v. 2017, 328 sivua, KRMJ nro 6)
Kirja kertoo Högforsin tehtaan oman konepajakoulun toiminnasta. Koulu perustettiin vastaamaan kasvavaan työvoimatarpeeseen tehtaalla. Koulun historia ja koulussa toimineet opettajat esitellään. Kirjassa luodaan myös katsaus konepajakoulutuksen uuteen tulemiseen. Teoksessa on myös kattavat kurssikuvat ja esitellään urallaan pidemmälle päässeitä koulun oppilaita.
ENKELEITÄ, JÄTTILÄISIÄ JA KRUUNUPÄITÄ - Suomalaisia taidevaluja, v. 2012, 110 sivua, KRMJ nro 5
Teos esittelee suomalaisia taidevaluja kertoen valamalla tehtyjen teoksien takana olevan historian. Teos esittelee toistasataa taidevaluteosta, julkaisua voi käyttää siten käsikirjana suomalaisten taidevalujen maailmaan.
Anttilasta metsämaalle: Karkkilan kaavanimistöä, v. 2011,122 sivua, KRMJ nro 4
Teos käsittelee kaavanimistön, kuten paikkojen ja järvien nimien, merkityksiä ja nimien takan olevia tarinoita ja uskomuksia. Teokseen kerätyt 376 kappaletta kaavanimeä tarjoaa hauskoja, mielenkiintoisia ja jännittäviä näkökulmia paikallishistoriaan.
LIEDELTÄ PÖYTÄÄN - Suomalaiset DESIGN talousvalut, v. 2010, 129 sivua, KRMJ nro 3
Tämä Karkkilan ruukkimuseo Senkan ja Rosenlew –museon yhteisjulkaisu kertoo suomalaisesta talousvalutuotannosta 1950-90-luvulla, jolloin joukko suomalaisia huippumuotoilijoita (Timo Sarpaneva, Antti Nurmesniemi, Heikki Orvola ja Nanny Still) loivat muodon suomalaiselle talousvalutuotannolle. Kirjassa luodaan pohjustuksena katsaus tätä aikaisempaan aikaan. Kirja tarjoaa totutusta poikkeavan näkökulman valimoiden historiaan.
TUKI Ostajan tukena, v. 2008, 24 sivua, KRMJ nro 2
Julkaisu kertoo Högforsin Tehtaan työläisten perustaman Osuusliike Tuen vaiheista vuosina 1904-1983. Högforsin Tehtaan Työväestön Osuuskauppa i.l. perustettiin 17. huhtikuuta. Nimi muuttui Osuusliike Tueksi vuonna 1919. TUKI fuusioitui E-osuuskunta Ekaan vuonna 1983. Julkaisu kertoo seutukunnan aikansa merkittävästä liike-elämän toimijasta perustamisesta fuusioon.
Högforsin emalin hehku, v. 2007, 41 sivua, KRMJ nro 1
Julkaisu kertoo Högforsin emalilaitoksen vaiheista1926-1990. Julkaisussa käydään läpi emalilaitoksen historia perustamisesta emaloinnin lopettamiseen. Högforsin valettu ja emaloitu amme oli aikanaan markkinajohtaja ja synnytti monia tarinoita. Lukija pääsee tutustumaan myös talousvalujen historiaan. Tehtaan käyttämistä suunnittelijoista tunnetuin oli Antti Nurmesniemi.
Muut julkaisut, yhteisjulkaisut
Kohtaa menneisyytesi – Möt din historia, Opas läntisen Uudenmaan historiaan ja nykyisyyteen, v.2016, 87 sivua
Tämä Suomi 100 –juhlajulkaisu on toteutettu yhteistyössä Hangon museon, Ekta museon, Fiskarsin museon, Lohjan museon, Vihdin museon ja Karkkilan ruukkimuseo Senkan kanssa. Kirjan mukana pääset matkalle menneen ajan ja nykypäivän tarinoiden mukana Länsi-Uusimaalle, Hanko-Tammisaari-Fiskars-Lohja-Vihti-Karkkila. Jokainen museo valitsi toiminta-alueeltaan kohtauspaikan/muistipaikan, johon liittyy yksityisiä ja kollektiivisia muistoja ja tarinoita, ja tutki niiden merkitystä läntisellä uudella maalla ja uusmaalaisille.
Vihdin seurakunnan ja Pyhäjärven kappelin kartta 1688 sekä Lohjan rovastikunnan saarnapaikat, v. 2007, 21 sivua
Tässä Vihdin museon ja Karkkilan ruukkimuseon Senkan yhteisjulkaisussa lähdetään liikkeelle vanhoista Ruotsin kansallisarkistoista löytyneistä kartoista ja tehdään katsaus niiden taustoihin.
Minun Karkkilani; -muistoissa, -lähellä luontoa, -eläväpikkukaupunki, v.2007, 76 sivua
Vuonna 2004 tuli kuluneeksi 350 vuotta, kun Karkkila sai oman kappeliseurakunnan ja irtaantui Vihdistä. Juhlavuoden kunniaksi järjestettiin kirjoituskilpailu ’’Minun Karkkilani’’. Karkkilan kaupungin Museo ja Kulttuuritoimen yhteisjulkaisuun on kerätty kilpailun satoa. Kirjoituksissa kolme aihepiiriä nousi ylitse muiden: muistoissa, lähellä luontoa ja eläväpikkukaupunki
Högfors tuoteluettelo 1902, painettu v. 2000, 160 sivua
Julkaisu on näköispainos Högforsin tehtaiden tuoteluettelosta vuodelta 1902. Lukija pääsee tutustumaan vuosisadan alun valamalla tehtyihin esineisiin, jotka olivat koristeellisuuden lisäksi käytännöllisiä. Vielä tänäänkin on nähtävissä vanhoissa rakennuksissa Högfors tehtaiden tuotteita, esimerkiksi, seinäpylväitä puistonpenkkejä ja uuninluukuja.
29.11.2023/pm
Karkkilan kaupunki
Valtatie 26 D
03600 Karkkila
Y-tunnus 0127046-7
Laskutusosoitteet
Verkkolaskut:
Verkkolaskuoperaattori:
CGI
Välittäjän tunnus:
003703575029
Verkkolaskuosoite:
003701270467
Kaupungin puhelinvaihde:
(09) 4258 3600
Palvelupiste Serveri:
(09) 4258 3755
palvelupiste@karkkila.fi
Kirjaamo:
kirjaamo@karkkila.fi
0500 9383 37
