Valikko Etsi

Huitin taidehuone

Suomen Valimomuseon toisessa kerroksessa on tila, joka on nimetty Huitin taidehuoneeksi. Taidehuoneessa on esillä tuotteliaan taidemaalarin Ilmari Huitin teoksia. Näyttely vaihtuu noin puolivuosittain. Näyttelyn teemaan kerätään Huitin maalaamia tauluja Ilmari Huitin säätiön kokoelmista ja lainataan toisinaan yksityisistä kokoelmista.

Tarkista Huitin taidehuoneen aukioloajat

 

 

Kustaa Ilmari Huitti (1897–1960) syntyi nykyisen Karkkilan, silloisen Uudenmaan läänin Pyhäjärven pitäjän Vaskijärven kylässä. Lue lisää Ilmari Huitista.

Ajankohtaista Huitin taidehuoneessa:

Kaarle-isän kotikulmilta (5.10.2024 alkaen) 

Karkkilassa Suomen Valimomuseossa Huitin taidehuoneessa on esillä Ilmari Huitin (1897–1960) taiteen pienoisnäyttely Kaarle-isän kotikulmilta. Se esittelee taiteilijan isän Kaarle Huitin kotiseutua Lopen Hunsalassa ja Pilpalassa. Näyttelyyn on saatu alueeseen liittyviä tauluja yksityiskokoelmista parikymmentä kappaletta. Niitä on nähty näyttelyissä harvoin, osaa ei lainkaan aiemmin. 

Ilmari Huitti: Hunsalan asema. Yksityiskokoelma

Kuva: Ilmari Huitti: Hunsalan kylää, 1928. Yksityiskokoelmat.   

Hunsalan kylässä on Huitin tila, joka oli isän lapsuudenperheen kotipaikka vuodesta 1879 lähtien. Talo sijaitsi aiemmin Hunsalanmäellä muiden kantatilojen tiiviissä yhteisössä. Ilmari Huitti kiirehti tallentamaan tätä vanhaa kylänäkymää useisiin tauluihin, sillä vuonna 1928 Huitin tila jaettiin kahdelle pojalle, ja myös rakennukset siirrettiin toisaalle. Vanhan kylän näkymät muuttuivat, joten niitä voi muistella enää muutaman valokuvan sekä Huitin taulujen ikuistamina. 

Kaarle Huitin isä eli Ilmarin isoisä Enok Iisakinpoika oli syntyjään Pilpalan kylästä Lättilän talosta ja ehti toimia myös Pilpalan ja Hunsalan myllyn myllärinäkin. Ilmari Huitti kävi sukuloimassa Pilpalan taloissa ja kuvasi niiden pihapiirejä tauluissaan. Myös Pilpalan koskea ja myllyn rakennuksia hän kävi maalailemassa useammankin kerran. 

– Olemme viime aikojen näyttelyissä esitelleet pääosin Karkkilaan ja sen Vaskijärven kylään liittyviä Huitin teoksia, mutta tällä kertaa halusimme mennä Ilmari Huitin juurissa taaksepäin, kertoo hallituksen puheenjohtaja Hannu Huitti näyttelyn järjestäneestä Taidemaalari Ilmari Huitin Säätiöstä. – Myös Lopen puolen maisemat olivat hänelle tärkeitä ja hän kävi siellä usein maalausretkillä. 

Näyttely on avoinna 5.10.2024 lähtien marras-joulukuun vaihteeseen asti viikonloppuisin la ja su klo 12–15. Pääsymaksu 5€/1€. Maksuvälineenä vain pankkikortti. Meillä käy museokortti!    

Näyttely on avoinna Suomen Valimomuseossa.
Taidemaalari Ilmari Huitin Säätiön kotisivut

Menneet näyttelyt Huitin huoneessa:

Myllymäen torpan nurkalla 29.4.2024 - 29.9.2024
Siintävi sininen järvi  23.9.2023 - 28.4.2024
Vaskijärven papat 12.6. - 17.9.2023
Ihania naisia kankaalla  8.10.2022 - talvikausi 2023
Teemanäyttely Kalma 24.4.2022 - 2.10.2022
Vaskijärven maisemia ja henkilöitä 20.11.2021-17.4.2022
Elä elämäsi hymyillen 7.7.2021 - 13.11.2021

 

Myllymäen torpan nurkalla 29.4.2024 - 29.9.2024

Näyttely esittelee Ilmari Huitin kotikulmien maisemia, joita hän ikuisti serkkunsa hankkiman Myllymäen torpan alueelta. Paikka on ollut 1800-luvun alusta lähtien Paanun talon torppa, jonka pieni hirsinen päärakennus kohosi Vaskijärven rantamaisemissa. Pihapiirissä oli myös talousrakennuksia, mm. aittoja, joita Huitti siirrätti sinne myös lisää. Hän näet perusti kotimuseon, jonne hän keräsi lähialueiden vanhaa esineistöä.

Huitti löysi Myllymäen torpan rakennuksiin eri näkökulmia ja maalasi niitä eri vuodenaikoina ja eri suunnista. Yksi maisemasuosikeista oli Läyliäisiin päin vievä tie, jossa oli ns. Hyppälän eli Niftrikin mutka. Siinä sijaitsi Koivikon talo, jonka oli rakennuttanut alun perin Huitin serkku Inkeri Paanukoski, mutta johon muutti vuonna 1952 jalokivikaivertaja Hendrik van Niftrik. Maisema Myllymäen pihasta Niftrikin mutkaan toistuu useissa Huitin maalauksissa eri teemoissa.

Siintävi sininen järvi 23.9.2023 - 28.4.2024

Näyttely esittelee taiteilijan järviaiheisia maalauksia. Ilmari Huitti asui koko ikänsä Vaskijärven rantamailla kolmessa eri kodissa. Järvi oli yksi hänen suosikkiaiheistaan, ja vesistöjä hän kuvasi muillakin paikkakunnilla läpi koko uransa. Ilmari Huitti löysi järvestä erilaisia vivahteita eri vuodenaikoina ja eri vuorokaudenaikoina sekä osasi kuvata ilmeikkäästi erilaisia sääilmiöitä.

Näyttelyyn on valittu 19 Huitin järvitaulua, joista vanhin on aivan hänen nuoruusvuosiltaan 1910-luvulta ja hänen oman merkintänsä mukaan ensimmäinen öljyväriteoksensa. Useat töistä ovat hänen uransa loppuvaiheilta 1950-luvun lopusta, jolloin hänen siveltimenvetonsa oli jo suurpiirteisempää.

Pääosa tauluista on Taidemaalari Ilmari Huitin Säätiön kokoelmista, mutta mukaan on saatu lainaksi myös HH-Taidekokoelmien tauluja. Näyttelyssä on esillä useita teoksia, joita ei ole ennen ole ollut julkisesti nähtävillä.

"Säätiö on saanut viime vuosina useita taululahjoituksia, joita olemme nyt päässeet esittelemään ensimmäistä kertaa", kertoo hallituksen puheenjohtaja Hannu Huitti näyttelyn järjestäneestä Taidemaalari Ilmari Huitin Säätiöstä. "Saimme käyttöömme myös Luonnonvarakeskuksesta (LUKE) löytyneen vuoden 1920 järvimaiseman, joka on aiemmin ollut vain heidän toimitiloissaan Haapastensyrjässä Lopella ja josta kuulimme ensimmäistä kertaa vasta pari vuotta sitten."

 

Vaskijärven papat  12.6. - 17.9.2023 
Galleria Bremerissä sijaitsevaan taidemaalari Ilmari Huitin nimikkohuoneeseen on koottu kesäkaudeksi Vaskijärven papat -teemanäyttely. Näyttely oli avoinna 12.6. - 17.9.  Näyttelyssä oli esillä teoksia lmari Huitin Säätiön kokoelmista, HH-Taidekokoelmista sekä yksityiskokoelmista.

Karkkilalainen Ilmari Huitti (1897 - 1960) on kuvannut taiteessaan erityisesti kotikylänsä Vaskijärven maisemia, taloja ja henkilöitä. Malleinaan hän on käyttänyt varsinkin nuoria, hehkeitä neitokaisia ja toisaalta ikääntyneitä miehiä, joiden kasvoissa ja olemuksessa näkyy koettu elämä.
Vaskijärven papat -teemanäyttelyn teoksissa on kylän talojen isäntiä, renkejä ja muuta asujaimistoa. Hahmot ovat olleet Huitin mielestä ikuistamisen arvoisia - monet ovat poseeranneet mallina useampaankin kertaan. 


Ihania naisia kankaalla -pienoisnäyttely 8.10.2022-talvikausi 2023
Galleria Bremerissä sijaitsevaan Ilmari Huitin nimikkohuoneeseen on koottu talvikaudeksi taiteilijan naisaiheisia teoksia teemalla Ihania naisia kankaalla. 

Ateneumista valmistunut taiteilija Ilmari Huitti (1897–1960) löysi taulujensa aiheita paitsi kotikylänsä Vaskijärven maisemista ja rakennuksista, niin usein myös nuorehkoista naisista ja toisaalta iän uurtamista miehistä. Tällä kertaa näyttely keskittyy Huitin kauniisiin naistauluihin. Huitin uran alkutaipaleella naismalleina toimivat erityisesti hänen serkkunsa, Paanukosken sisarukset Katri ja Inkeri, jotka asuivat naapurissa ja harrastivat itsekin jonkin verran maalausta. Näyttelyssä on useita heitä esittäviä tauluja. Ilmari Huitti löysi inspiroivia maalauskohteita myös kylän muista neitokaisista ja myöhemmin muistakin tuntemistaan naisista. Hän teki aikanaan lisäksi tilaustöitä, jolloin pensseli ikuisti myös varttuneempia naisia. Osa Huitin taulujen kohteista on tunnistettu, mutta osa on valitettavasti jäänyt tuntemattomiksi. Toivottavasti näyttelyn avulla saadaan heidänkin henkilöllisyyksiään selville. – Ilmari Huitti oli lahjakas muotokuvataiteilija jo hyvin nuorena, kuvailee hallituksen puheenjohtaja Hannu Huitti näyttelyn järjestäneestä Taidemaalari Ilmari Huitin Säätiöstä. – Tästä kertovat opiskeluajoista lähtien syntyneet ilmeikkäät taulut. Näyttelyyn valitsimme töitä Ilmari Huitin koko elinkaaren ajalta päättyen kuolinvuoteen 1960. Pääosa tauluista on säätiön kokoelmista, mutta saimme muutaman teoksen lainaksi myös yksityiskokoelmista.
 

Teemanäyttely Kalma 24.4.2022 - 2.10.2022
Suomen Valimomuseon Galleria Bremerissä sijaitsevaan Ilmari Huitin nimikkohuoneeseen koottiin 24.4. - 2.10.2022 puhutteleva teemanäyttely Kalma, jossa oli erityisesti taiteilijan viimeisten elinvuosien tauluja. 

Suru ja menetys kanavoitui taiteeseen

Ateneumista valmistunut taiteilija Ilmari Huitti (1897–1960) ilmaisi tauluissaan myös kokemiaan menetyksen, haikeuden ja kärsimyksenkin tunteita. Huitti kuvasi taulujensa avulla läheistensä kuolemien aiheuttamia tuntemuksiaan, mutta taiteilijan omakin elämä oli katkolla ennen aikojaan useita kertoja, syntymästä ja seppä Helinin antamasta hätäkasteesta lähtien.

Vuonna 1930 Huitti sai pahan päävamman kotikylänsä Vaskijärven sillan pielessä uittomiesten kanssa käydyssä tappelussa, ja vuonna 1957 kaksi tuttua miestä yritti päästää hänet hengiltä kotona Aittamäessä. Ilmari Huitin loppuelämää varjosti keuhkosyöpädiagnoosi ja vähitellen heikentyvä terveys.

Kuoleman läheisyys ja elämän varjopuolet näkyvät näyttelyyn valituissa tauluissa eri tavoin. Huitti palasi suoraan hautajaisteemaankin useita kertoja uransa aikana, mutta luopumiseen, suruun ja ehkä yksinäisyyteenkin liittyviä tunteita välittyy tauluista peitellymmin.

– Taide voi toimia apuna myös omien tunteiden, huolten ja pelkojen käsittelyssä. Tällä näyttelyllä halusimme antaa katsojille mahdollisuuden nähdä, miten Ilmari Huitti on niitä tuonut esiin, kertoo hallituksen puheenjohtaja Hannu Huitti näyttelyn järjestäneestä Taidemaalari Ilmari Huitin Säätiöstä.

Ilmari Huitilla ruumisarkkukin valmiina

Näyttelyn teematauluksi oli valittu Kuoleman viikatemies, jossa vaalea hahmo kulkee viikate selässään Huitin kotitalon maisemissa. Ilmari Huitti varustautui etukäteen myös oman poismenonsa varalle: hankki ruumisarkun kotiinsa, suunnitteli hautaristinsä, laati hautausohjeensa sekä lahjoitti kotitalonsa ihailemansa kirjailijan Aleksis Kiven Seuralle.

Ilmari Huitti määräsi lisäksi testamentissaan perustettavaksi nimeään kantavan taidesäätiön, jotta hänen taiteensa jäisi eloon hänen kuolemansa jälkeen. Karkkilasta Ida Aron hautausliikkeestä ostamansa ruumisarkun taiteilija tervasi, sisusti mäyrän nahalla ja varusti Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -teoksella, jonka oli kuvittanut Akseli Gallén-Kallela. Ilmari Huitti kuoli kotonaan omassa rauhassaan 7.12.1960.


Vaskijärven maisemia ja henkilöitä 20.11.2021 - 17.4.2022
Taidemaalari Ilmari Huitin töiden näyttely Galleria Bremerin nimikkohuoneessa Karkkilassa uudistui 20.11.2021. Tuolloin julkistettiin myös HH-Taidekokoelmien Ilmari Huitin ja Kaapo Wirtasen taidekirja  Etelähämäläiset taidemaalarit Ilmari Huitti ja Kaapo Wirtanen. 

Näyttelyyn oli koottu tällä kertaa Ilmari Huitilta erityisesti kotikylänsä Vaskijärven maisemia ja henkilöitä esittäviä tauluja 15 kappaletta HH-Taidekokoelmista. Mukana oli myös teoksia, joita ei ole aiemmin ollut näyttelyissä esillä.
 

Elä elämäsi hymyillen 7.7.2021 - 13.11.2021
Taidemaalari Ilmari Huitin (1897–1960) taiteella on oma näyttelytilansa Suomen Valimomuseon yhteydessä Galleria Bremerissä, Karkkilan vanhalla ruukkialueella. Keskiviikkona 7.7.2021 siellä avautui Huitin taiteen uusi pienoisnäyttely teemalla Elä elämäsi hymyillen. Huitti-huoneessa oli tällä kertaa esillä Taidemaalari Ilmari Huitin Säätiön sekä HH-kokoelmien tauluja, joita yhdistävät hehkuvat värit, kaunis luonto sekä tunnelmallisten tai toiminnallisten hetkien vangitseminen.

- "Halusimme tuoda taiteen ystäville pitkän korona-ajan piristykseksi tämän väri-iloittelun avulla Huitin taiteesta esiin sen heleämpiä ja valoisampia puolia", kertoo Taidemaalari Ilmari Huitin Säätiön hallituksen puheenjohtaja Hannu Huitti.


Sivua päivitetty  29.4.2024/pm

Karkkilan kaupunki

Valtatie 26 D
03600 Karkkila

Y-tunnus 0127046-7

Laskutusosoitteet


Verkkolaskut:

Verkkolaskuoperaattori:
CGI
Välittäjän tunnus:
003703575029 
Verkkolaskuosoite:
003701270467


Kaupungin puhelinvaihde:
(09) 4258 3600


Palvelupiste Serveri:

(09) 4258 3755
palvelupiste@karkkila.fi


Kirjaamo
:
kirjaamo@karkkila.fi