KARKKILAN RUUKKIMUSEO SENKKA
Karkkilan ruukkimuseo Senkka on valimoteollisuuden historian erikoismuseo. Museon näyttelykohteita ovat Suomen Valimomuseo, Galleria Bremer, Högfors-museo, Karkkila-Högforsin työläismuseo ja Högforsin masuuni.
Suomen Valimomuseo, Galleria Bremer ja Högfors-museo ovat avoinna 1.6. - 14.8. ke-su klo 11.00-17.00. Huom. avoinna ryhmille myös sopimuksen mukaan. Högforsin masuuni on avoinna 29.6.-31.7. ke-su klo 11.00-15.00. Avoinna ryhmille myös sopimuksen mukaan. Työläismuseo on avoinna 15.6.-14.8. ke-su klo 12.00-16.00. Avoinna ryhmille myös sopimuksen mukaan.
pe 1.7. klo 10-11 Satupiknik Työläismuseossa
Tule nauttimaan saduista ja kesäisestä säästä toiminnalliselle piknikille! Ota mukaan oma piknik viltti ja eväitä. Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista. Museon satupiknikillä 1.7. klo 10-11- kuullaan satuja mm. lentävistä taikamatoista ja hiiristä räätäleinä sekä tutustutaan kankaankudontaan.
Satupiknikin järjestää Karkkilan kaupunki osana elämyspolkutoimintaa.
la 2.7. klo 12.30 Haukkamäen koulun entisten oppilaiden tapaaminen
Kolmen vuoden jälkeen Haukkamäen koulun entisillä oppilailla ja muillakin kiinnostuneilla on mahdollisuus tavata Pakarissa. Perinteinen Haukkamäki-tapaaminen on la 2.7. klo 12.30 alkaen. Viihdyttämässä on ukuleleorkesteri. Lisäksi Haukkamäen koulun 4. luokan oppilaiden vanhemmat järjestävät tarjoilun sekä arpajaiset kartuttamaan luokkaretkikassaa.
4.6. - 14.8.
Angela Nicoletti McCoyn taidenäyttely *CONNECTED* - “The Adventures of Angela Nicoletti McCoy’s World Of Art”
Suomen Valimomuseon vaihtuvien näyttelyiden tilan, Galleria Bremerin kesä on varsin värikäs. Värikkyyttä tarjoaa ennen kaikkea paikkakunnallemme asettuneen Angela Nicoletti McCoyn taidenäyttely *CONNECTED* - “The Adventures of Angela Nicoletti McCoy’s World 🌎 Of Art”, joka avautuu kesäkuun 4. päivä, ja on auki viitenä päivänä viikossa (ke-su). Maalaamisen Angela aloitti harrastuksena vasta viitisen vuotta sitten kokeilemalla piirtämistä meikkikynällään. Nopeasti hän havaitsi, että kyseessä on lahja, josta hän ei ollut tietoinen aiemmin. Harrastus muuttui ammatiksi. Tänä päivänä Angela Nicoletti McCoy on tuottelias taidemaalari, joka akryylimaalaukset herättävät huomiota maailmanlaajuisesti. Hänen maalauksensa ovat saaneet facebooksissa jo miljoonia katselukertoja. Angelan maalauksissa on vaikutteita art nouveausta ja renessanssista, minkä lisäksi niissä on havaittavissa pyrkimystä kolmiulotteisuuteen. Lisäksi kaikki hänen työnsä, joita on tällä hetkellä jo useita satoja, yhdistyvät teemallisesti toisiinsa. Siitä juontaa myös tämän näyttelyn nimi ”Connected”. Kyseessä on Angela Nicoletti McCoyn ensimmäinen, iso yksityisnäyttely, mutta jatkoa seuraa, sillä seuraava alkaa jo elokuussa Tampereella.
Taidemaalari Ilmari Huitin Galleria Bremerin nimikkohuoneessa on esillä uusi pienoisnäyttely. Puhutteleva Kalma-näyttely esittelee erityisesti taiteilijan viimeisten elinvuosien tauluja, joissa näkyy kuoleman läheisyys ja elämän varjopuolet. Näyttelyn järjestää Taidemaalari Ilmari Huitin säätiö.
Lisätietoja ja kuvia näyttelyn mediatiedotteessa. (linkki avautuu mediatiedotteeseen).
Kustaa Ilmari Huitti (1897–1960) syntyi nykyisen Karkkilan, silloisen Uudenmaan läänin Pyhäjärven pitäjän Vaskijärven kylässä. Kauppiasisä Kaarle Eenokinpoika Huitti oli muuttanut sinne vaimonsa Josefiinan kanssa ja ehtinyt saada ennen Ilmaria jo kolme potraa poikaa. Kuopukseksi jäänyt Ilmari innostui taiteesta jo varhain ja aloitti lyijykynäpiirroksilla ja vesiväritöillä, kunnes siirtyi kokeilemaan öljyvärejä. Oltuaan vähän aikaa kuvanveistäjä Alpo Sailon opissa hän pääsi opiskelemaan maalaustaidetta Ateneumiin ja valmistui sieltä ryhmänsä priimuksena 20-vuotiaana vuonna 1917.
Ensimmäiseen näyttelyynsä hän pääsi osallistumaan jo samana vuonna Helsingissä. Ilmari Huitin tauluja on hankittu Ateneumin sekä useiden muiden taidemuseoiden kokoelmiin 1920-luvulta lähtien. Taulujensa aiheet Ilmari Huitti ammensi pääosin Karkkilan ja Lopen alueen henkilöistä, pihapiireistä ja maisemista. Opiskeluaikaansa lukuun ottamatta hän asui Vaskijärvellä koko ikänsä, ensin synnyinkodissaan Ristinkedossa sekä sen jälkeen itse rakennuttamissaan Huitinmäessä ja Aittamäessä.
Taidemaalari Ilmari Huitin Säätiön kotisivuille pääsee linkistä:
Facebook: Karkkilan ruukkimuseo Senkka (Linkki avaa Karkkilan ruukkimuseo Senkan Facebook -sivut)
Katso kuukauden museoesine! (Linkki avaa palvelun tuottajan -sivut)
Mobiilisovellukset
Karkkilan ruukkimuseo Senkan kaikki mobiiliopasteet löytyvät osoitteesta:
https://tarinasoitin.fi/senkka (Linkki avaa Seinätön museo -mobiilipalvelun)
Fagerkullan työläismuseon rakennuksiin ja tarinoihin voi tutustua mobiiliopasteessa: https://tarinasoitin.fi/valunjaljilla (Linkki avaa Seinätön museo -mobiilipalvelun)
Karkkilan torikaupan historiaan voi tutustua mobiiliopasteessa: https://tarinasoitin.fi/karkkilantori (Linkki avaa Seinätön museo -mobiilipalvelun)
Suomen Valimomuseon tarinoihin voi tutustua mobiiliopasteessa: https://tarinasoitin.fi/valimomuseontarinat (Linkki avaa Seinätön museo -mobiilipalvelun)
Tietokirjan "RAUDASTA SYNTYNYT - Högforsin historia 1820 - 2020" on julkaistu
Museonjohtaja Tommi Kuutsan ja amanuenssi Janne Viitalan kirjoittama tietokirjan ”RAUDASTA SYNTYNYT – Högforsin historia 1820 - 2020” on julkaistu. Asko Alasen taittamassa kirjassa on 448 sivua ja 350 kuvaa. Museokauppa Lansetti on auki Suomen Valimomuseon aukioloaikoina. Kirjan voi myös tilata puh. 0500 938 337 ja 0500 938 337. Kirjan hinta on 38 euroa.
HUOMIO: TIETOJEN, MATERIAALIN, KUVIEN JA TARINOIDEN KERÄYS JATKUU!
Karkkilan ruukkimuseo valmistelee leiristä kertovaa julkaisua
TOIVIKKEEN SOTAVANKILEIRIN VAIHEITA 1941 - 1944
Vuonna 2021 tuli kuluneeksi 80 vuotta Toivikkeen sotavankileirin perustamisesta. Karkkilan ruukkimuseo Senkka valmistelee parhaillaan julkaisua, joka kertoo Toivikkeen vankileirin vaiheista vuosina 1941-1944.
Jatkosodan aikana Suomen armeija sai yli 64 000 sotavankia. Sotavankeja käytettiin työvoimana maa- ja metsätaloudessa sekä teollisuudessa ja rakennustöissä. Sotavankeja vuokrattiin töihin, ja sotavankityösopimuksen mukaan työnantaja maksoi yhdestä sotavangista 60 markkaa työpäivää kohti. Päivähinnasta vähennettiin työnantajan maksamat vartiointi, muonitus ja majoitus. Siten työnantajan maksama lopullinen summa oli 35 mk päivässä. Työpäivän pituus oli maataloudessa 10 tuntia ja muissa töissä 8 tuntia.
Karkkilaan perustettiin 4.7.1941 Sotavankileiri numero 7. Leiri sijaitsi Toivikkeella nykyisen hiihtomajan paikalla. Leiri toimi aluksi läntisen Uudenmaan pääleirinä, mutta pääleiri siirrettiin jo elokuussa 1941 Mustiolle ja edelleen tammikuussa 1943 Hankoon. Karkkilan alaleiri toimi työmaaleirinä vuoden 1944 syksyyn asti. Muita alaleirejä Länsi-Uudellamaalla olivat mm. Lohja, Skogby ja Tenhola.
Toivikkeen leirille rakennettiin asuinparakkeja vankeja varten. Vankien tehtävänä oli nostaa suoalueelta polttoturvetta Kymiyhtiön Högforsin tehtaan lämpökeskusta varten. Turpeen nostossa käytettiin koneita. Turve lapioitiin suolle kaivetuista kuopista elevaattoriin, joka nosti turpeen myllyyn. Laite puristi turpeen nelikulmaisiksi pötkylöiksi, jotka kuivatettiin suoalueen ladoissa. Lopuksi turve kuljetettiin käsin työnnettävillä vaunuilla rillirataa pitkin pois suolta ja lastattiin kuorma-autoon. Sähkövalo tuli leirille erillisestä muuntajasta suon koilliskulmasta. Muuntajan jäänteet ja pätkä avojohtoja on edelleen nähtävillä, samoin turpeen kuljetusradan pohjat.
Vankeja oli töissä myös Hongiston tilalla sekä maataloissa Vaskijärvellä, Haavistossa ja Siikalassa. Maataloissa työskentelevillä vangeilla oli mahdollisuus saada lisää ruokaa leirimuonan jatkoksi. Toivikkeen leirillä oli myös Muslammen alaleiri, jossa tehtiin metsätöitä.
Karkkilan ruukkimuseon kokoelmissa on leirin työ- ja arkielämästä kertovia valokuvia. Museo kerää valokuvien lisäksi tietoa vankileirin toiminnasta sekä polttoturpeen nostosta sotien jälkeen. Pienetkin tiedot kiinnostavat museota. Tietoja voi toimittaa museonjohtaja Tommi Kuutsalle sähköpostitse osoitteeseen tommi.kuutsa@karkkila.fi
-------------------------------------------------------------------------
Suomen Valimomuseo ja Högfors-museo
Suomen Valimomuseon uudistettu perusnäyttely ja Högfors-museo. Pääsymaksu tai Museokortilla ja Kaikukortilla.
Sivua päivitetty 27.6.2022/tk
HUOM! Karkkilan ruukkimuseon kohteet on suljettu 13.4. saakka.
Kohteiden ollessa kiinni voi museoon tutustua mobiilisti. Tässä linkkejä kolmeen opasteeseen.
Fagerkullan työläismuseon rakennuksiin ja tarinoihin voi tutustua mobiiliopasteessa: https://tarinasoitin.fi/valunjaljilla
Karkkilan torikaupan historiaan voi tutustua mobiiliopasteessa: https://tarinasoitin.fi/karkkilantori
Suomen Valimomuseon tarinoihin voi tutustua mobiiliopasteessa: https://tarinasoitin.fi/valimomuseontarinat
Huom! Karkkilan ruukkimuseon kohteet on suljettu 13.4.2020 asti.
Reino Vesanderin valokuvanäyttely Galleria Bremerissä
Suomen Valimomuseon Galleria Bremerissä (Bremerintie 10) on esillä la-su klo 12 - 15 Reino Vesanderin mustavalkoisten valokuvien näyttely. Reino Vesander oli karkkilalainen valokuvaaja, joka toimi ammatissaan 1950-luvulta 2000-luvun alkuun.
Kaikki näyttelyn kuvat ovat Karkkilasta lähinnä 1950- ja 60-luvuilta. Joitakin kuvia on myös 1990-luvulta. Kuvia näyttelyssä on yli 60. Kaikkia kuvien henkilöitä ei ole tunnistettu, joten yleisöltä kaivataan apua tunnistamisessa. Näyttelysarjan seuraavassa osassa esitellään Reino Vesanderin värivalokuvia Karkkilasta. Valokuvanäyttely on toteutettu yhteistyössä Karkkilan kotiseutuyhdistyksen kanssa.
.